perjantai 29. heinäkuuta 2016

Vaihteeksi, sekametelisoppaa

Viime aikoina oon nukkunut jotenkin tosi huonosti. Selkäkipuili monta viikkoa, joinain aamuna selkä meni niin pahasti lukkoon, että hengitys oli vaikeaa. Toisina aamuina pää ei suostunut kääntymään ja ylösnousemus oli niin saatanasta, että ihtiäki jo nauratti könköillä muorina pystöön mitä ihmeellisimmin itseään kammeten. No, selkäkivut on nyt selätetty, toivon niin, ja hakkaanpa samantien puuta.

Oon paljon nähnyt mitä kauheimpia painajaisia. Tai ollut näkemättä mitään. Sen luulis olevan levollista, mutta toisaalta sekin on niin tyhjän ahdistavaa. Nään paljon unia ihmisistä ja tilanteista. Enimmäkseen ihmisistä, jotka eivät kuulu mun elämään enää nii paljoa tai ollenkaan.

Sekin on perseestä, että taas ainakin viikon olen herännyt parin tunnin unien jälkeen. Tunti yleensä menee, että saa unen päästä kiinni uudestaan. Sitten unta palloon taas tunti tahi kaksi. Pyörimistä tunnin verran ja taas vähän unta. Plöö. Taidan taas koittaa melaa jos siitä sais apua.

Nukkumisista viis, puhutaanpa vähän valveilla olostakin.

Oon hurahtanut kulkemaan pitkin kyliä ja nappailemaan poksuleita. Tottakai oon siitä innoissani kun oon kuitenkin ollut kova fani ja tietty olen edelleen. En nyt kuitenkaan yllä ihan muiden suorituksiin, leveleitä on vasta pikkusta vaille 12 eikä mulla oo vielä kummoisia napattuna, mutta onpahan kuitenkin tullut pelailtua. Musta se on mukavaa ajanvietettä, madaltaa kynnystä lähteä ulkoilemaan ja tuleepa tuota ihan istuskeltuakin tuossa lähimmällä pokestopilla luren ollessa päällä. Mua vaan ärsyttää kuinka paljon koko Go jakaa mielipiteitä. Oman asuinpaikkani fb ryhmässäkin on tullut niin paljon negatiivista kommenttia tuosta lapsellisesta pelistä. "Pokemon pelaajat voisivat hommata vaikka elämän". Mietin vaan, miten se voi kutittaa niin paljon pelaamattomien ihmisten perseitä jos joku tykkää sitä pelata. Tottakai siinä määrin muakin ärsyttää sellaiset pelaajat, jotka esim. kirkon pihalla rälläävät pyörillä hautojen päällä siellä käydessään stopeilla ja gymillä, samoin kuin myös isot joukot jotka käyvät istuksimassa stopeilla lurettamassa ja jättävät jälkeensä isot kasat roskaa, unohtamatta näitä autoilla rällääviä pelaajia. Tai no, mulle se on ihan sama jos joku viitsii bensaa tuhlata siinä, että ajelee stopilta toiselle, mutta pitääkö sitä käydä pihoja kuovituttaa ja muutenkin rällätä parkkipaikoilla lurejen ajan kuin idootit. Huoh.

Myönnän, että mua hävettää jonkin verran kulkea tuolla luuri kourassa enkä todellakaan järjestä mitään kohtausta jos jotain saan napattua ja vältän reissuilla ne paikat, joissa on paljon ihmisiä. Ehkäpä se hävetys johtuukin juurikin siitä kun ihmiset pitävät koko touhua nii lasten juttuna ja arvostelevat vanhempia pelaajia huonommiksi. Ehkä joku päivä repäisen Pikachu pipon päähän ja lähden jahtiin avoimesti.

Nojoo, hirveestihä tuota voisin lätistä kaikkia mitä on tullut noin niinku muutenkin puuhattua, mutta taidan jättää jotain toisellekkin kertaa. Tämän yhden päiväkirjamaisen luonnoksen tyngän voisin tähän loppuun jättää. Tätä päiväkirjaa mun oli tarkoitus jatkaa pidempäänkin, se vaan tyssäsi  viikkoon.


4.7.-10.7.

m a a n a n t a i

Ukkeli herää aikaisin ja mä jään sänkyyn selaan puhelinta. Pyörittelen päässäni josko nousisin ja alkaisin puuhaamaan jotain. Käännänkin vain kylkeäni, rapsuttelen kissaa ja torkahdan. Herään hetken päästä, nukahdan, herään, nukahdan. Lopulta ennen kahtatoista päätän nousta ylös. Masentunut olo, en tiedä miksi.

Sävytän vähän hiuksiani harmaalla. Lopputulos on aika kökkö. Meikkaan ja onnistun kohtuu hyvin.

Teen ruaaksi jauhelihapiffejä ja lämmitän uunissa hetken hampparisämpylöitä. Ei ole oikein täytteitä sisään, mutta hyvältähän nuo maistuvat.

Huomaan, että tilillä on vähän rahaa. Ressaa.

Tekstarina tulee kolme eri saapumisilmoitusta, materia tottakai piristää.

t i i s t a i

Torkuttelen koko aamun, vaikka tiedä ystäväni saapuvan kylään puolenpäivän aikoihin. Pinkaisen ylös vasta kun ystäväni ilmoittaa lähtevänsä ajamaan n. tunnin taipaleen tänne. Kiireesti aamupalaa, tupakkia ja suihku. Ehdin pukea juuri ennen ystävän saapumista.

Höpötellään, viihdytään kahvipöydässä ja muistellaan menneitä. Rampataan tupakalla. Aika kuluu äkkiä.

Käydään illan päälle syömässä ulkona ja yksillä paikallisessa.

k e s k i v i i k k o

Taas vaihteeksi myöhään nukkumista, edellisenä yönä en olisi malttanut millään laskea 3DS:ää käsistäni.

Päivällä käydään kuitenkin kaupustelemassa ja porukoilla kahvilla.

Iltasella syödään ensimmäinen kunnon "kesäateria". Uusia pottuja, makkaraa, maissia, rillijuustoa..

Loppu ilta pelaamista pelaamisen perään.

t o r s t a i

Herään vähän aiemmin kuin edellisinä aamuina. Laitan aamusta menemään kosmetiikka tilauksen. Juttelen äidin ja ystävän kanssa. Saan äkillisen inspiraation leipoa jotain aamupalaksi. Ukkelin kuorsatessa kaivelen keittiönkaappeja ja saan aikaiseksi täytettyjä sarvia.

Päivällä käydään mummolle kaupassa. Mummolla käydessä annan hänelle viime joulun kuvista teetättämäni vihkosen. Mummu huudahtelee: "Voi mikä matama!" katsoessaan omia kuviaan. Naureskellaan.

Livboxikin saapui, odotukset oli aika nollissa kun olin ehtinyt kuulemaan jo pettyneitä huokauksia. Itse olen boxiin ihan ookoo tyytävinen, en riemusta kiljahteleva, mutta tyytyväinen kuitenkin. 

Ukko menee yöksi töihin. Koitan puuhastella jotain, mutta en saa mitään aikaiseksi. Kirjoitan pari hassua korttia ja haahuilen.

p e r j a n t a i

Herään aamulla kun oveen hakataan todella kovaa. Herättelen ukkoa avaamaan, mutta ukko kääntää vain kylkeä. Hetken päästä saan ukkelin hereille, mutta oven koputtaja on kerennyt poistua. Jatketaan unia. 

Lopulta kun jaksetaan nousta, alan siivoamaan. Vaihdan lakanat, imuroin ja moppaan, teen tiskit. Ihan hyvä suoritus. 

Pelataan ja syödään, ukko lähtee taas yöksi hommiin. Viestittelen ihmisten kanssa ja pesen meikkisiveltimet. Huh huh kun niissäki piisaa hommaa. Juon yhden siiderin siinä sivussa. 

Ystävä pariskunta käy yöllä tupakilla, naurattaa kaikki. Saan kainaloon munkkipussin ja syönkin heti yhden munkkilaisen kun takaisin sisälle pääsen. Loppu yön vahtaan OC:tä. Jep, tulen vähän myöhässä tämän sarjan kanssa, en nuorempana voinut vilkaista koko sarjaa ihan vaan siksi kun se oli niin suosittu ja kaikki huokailivat kuumien kollien perään. Sarja on ihan viihdyttävä. 

Ukko saapuu aamuyöstä, syödään vielä ja katsotaan hetki New Girliä ja vaihdetaan yön kuulumiset. 

l a u a n t a i 

Herätään ihan liian aikaisin kun huomioon otetaan nukkumaan meno aika aamulla. Meille tullaan asentamaan vessaan uusi peilikaappi. Peilikaappi on ihan ookoo, vähän sellainen lääkekaappimainen hökötys. Ainakin siinä on tuplapeilit. 

Päivällä käydään kaupassa ja porukoilla. Porukoiden takapihalla tupakoidessa nähdään äidin kanssa siili joka on pyörinyt kahtena aiempana vuonna pihapiirissä. Oltiin luultu tänä vuonna, ettei koko siiliä enää ole ku ei ole sitä näkynyt. Mutta nyt se mönki esiin ja tunnistettiin se heti, piti isällekkin huikata, että tuu kattoo. Äiti antaa liotettuja napuja siilille, se syö oikein äänekkäästi maiskutellen. Vierähtää tovi sitä tuijotellessa. 

Illalla uusia pottuja ja kanaa. Ukko lähtee töihin ja minä jään seurustelemaan juustonaksujen kanssa.

s u n n u n t a i

Nukutaan todella pitkään ja kömmitään sängystä suoraan sohvalle mutustelemaan aamupalaa samalla kun vahataan New Girliä.

Rakkautta on ilmassa, halitaan ja pusitaan paljon.

Pelataan melkein koko ilta.

Sellasta, mitä teille kuuluu pitkästä aikaa?

10 kommenttia:

  1. Kiva postaus sulta! =^.^=

    Jep, ihan hassua jos tuosta Pokémonista saadaan aikaiseksi draamaa ihmisten välille. Eihän se tee kenestäkään lapsellista tai toista huonompaa, että pelaa Pokémon gota. Eikä myöskään ole merkki siitä, ettei olisi mitään elämää! Miksi se eroaisi muista peleistä tai harrastuksista? Kyllä maailmassa on olemassa paljon lapsellisia ja tyhmiä ihmisiä, mutta he tekevät jotain oikeasti vahingollista. Lapsenmielisyys on sitten asia erikseen ja se on mun mielestä vain iso plussa ihmisessä! <3 Itse ainakin ymmärrän sen ihan täysin, vaikken "pokeja" jahtaakaan. ;) Toki muakin ärsyttää jos olen esim. pyöräilemässä, eikä ihmiset katso eteensä tuon sovelluksen tähden, mutta onneksi osa (kuten sinä) välttää noita ruuhkaisia paikkoja. Laita ihmeessä se Picachu-pipo päähän jahtiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ♥

      Naulan kantaan! Kyllä minustakin lapsenmielisyys on myös plussaa ihmisessä, ei aina tarvi olla kaikki niin vakavaa.

      Mielestäni Go on kyllä ollut positiivinen peli juurikin siinä mielessä, että pelataan ulkona. Ei aina tarvi kökkiä sisällä.

      En hirveästi ole joutunut itse väistelemään pelaavia ihmisiä, onneksi. Yhtälailla kai sitä porukka tuijottaa sitä luuria tuolla kävellessään kun naputtelevat viestejä kavereille tai muuten vaan selataa somea. :D

      Ihanaa kun ymmärrät. ♥

      Poista
  2. Siis aivan järkyttävä älämölö tuosta Pokemonista! :D Itse en pelaile, mutta pelin idea on kuitenkin mielestäni ihan kiva. Toki minua huolestuttaa vähän liikenneturvallisuus niiden puolesta, jotka vähän liikaakin uppoutuvat peliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :D

      Ja huolestuttaa mua muutenkin tänä älyluurien aikana kun ihmiset esim. ajaessa ottavat kuvia/videoita/viestittävät kavereille.. :D Miksei myös kävellessä, sitä niin helposti uppoutuu tuijottamaan sitä näyttöä. Kaikista pahin ehkä kun kuuntelee musiikkia napit korvilla ja selaa puhelinta, siinä ei edes kuule mitä ympärillä tapahtuu. :B

      Poista
  3. Musta tuo poksujen keräilypeli on nerokas! Vaikken itse pelaakaan koska kakka Lumia. Sehän saa porukan viimein oikeesti ulos, mitä kaikki halus. Ei oo vielä kukaan poksujahtaaja kävelly ainakaan mun päälle, mutta vähän huolestuttaa niiden pelaajien liiallinen keskittyminen siihen luuriin.

    Sun arkipäivät näyttää mun päiviin nähden aikamoiselta maratonilta. :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nouuu, kakka lumia! :(

      Apua, ei musta ainakaa tunnu yhtää siltä! :D Tuntuu että möhmyää vaa menemää.. XD

      Poista
  4. Pokémon pipo päähän kuule vaan! Itse tilasin tätä varten Bulbasaur lippiksen jota pidän ylpeänä joka kerta kun lähden hunttimaan poksuja. On huudeltu perään niin hyvää kuin huonoa. Parasta on kun pikku pojat tulee kysymään neuvoa ja haluu nähdä sun pokemonit, jos sen hinta on parit haukut ääliö aikuisilta niin antaa tulla vaan. Kyllä mun nahka sen kestää :D

    Sun arki kuulostaa muuten hyvin tutulta. En tiiä ootko tyytyväinen elämääs, mutta mä oon. Vaikea sanoa kirjoitustyylistä, vaikka blogin nimi on tiettyyn suuntaan viittaava. Mua vois kai sanoa jo syrjäytyneeksi nuoreksi myös, mutta en kyllä välitä. Kunhan saan olla miehen kanssa vaan kotona ja pelata ja joskus nähdä kavereita. Mitä mieltä sä oot? Tälleen röyhkeesti nyt vaan kysyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, mistä ostit Bulba lippiksen? :D Oot rohkee! Toi on ihan kakkaa, että tullaan huutelemaan jotain muutaku kehuja. >:( Jossei oo hyvää sanottavaa, niin turvan voi pitää tukos! Mullekki on tullut jotain kakaroita kyselemään, että oonko pelaamassa poksua, mutta en oo oikein vastannut mitään.. :D

      Kyllä mä oon suurimman osan ajasta tyytyväinen mun elämään. Vielä tyytyväisempi oisin kun ei miltään taholta painostettas yhtään mihinkään.

      Mun kirjoitustyyliin voi hetki mennä päästä sisälle. Tai en tiiä, musta tuntuu että mut voi käsittää niin paljon väärin. :D

      Luultavasti mäkin oon yhteiskunnan kategorisoimana syrjäytynyt. Mutta ei mua haittaa? Mä tykkään mun elämästä juuri tällaisena. Mullekkin kaikista mieluisinta on olla kotona ukkelin ja kissojen kanssa, en oikeastaan hirveästi kaipaa edes muitten ihmisten näkemistä. Tykkään pelailla joko yksin tai ukon kanssa, tai muuten vaan puuhata omiani. Sopottaa meikeillä, selata nettiä, kattoa sarjoja.. Mä en varmaan pystyis ees asettumaan sellaseen normaali rytmiin, aamulla ylös, töihin, töistä kotiin, kotona kotityöt, vähän omaa puuhailua jos jaksaa ja nukkuun.

      Ei ollu röyhkeetä, saa kysellä. :)

      Poista
    2. No lippishän löyty tietenkin ebaysta :D En tiiä oonko niinkään rohkee vai vaan välinpitämätön. En enää jaksa välittää mitä muut miettii musta. Oon tottunut ihmisten vihaan. Kyllä musta voi sanoa suoraan vähän ikävästikkin jos ja kun haluu ilmasta mielipiteensä, mutta sellanen ihme viha huutelu on vaan paskaa ja turhaa.

      Samaistun tohon, että elämä ois melkeen täydellistä jos vaan kukaan ei painostas. Mitä vanhemmaksi tuun sitä enemmän tuntuu et kaikki oottaa multa jotain... vanhemmat, valtio ja jopa jotkut kaverit.

      Musta oli ihan suht helppoa päästä ees vähän sisään sun kirjoitukseen, mutta ajattelin nyt vaan tarkentaa jostain syystä. Kiva jos mun uteliaisuus ei työntänyt sua pois, tai ärsyttänyt! Kiitos vastauksesta! ^-^

      Poista
    3. Uh oh, tietty! Mä oon koittanut jo pitempää vältellä koko iibeitä ku tuhlaan sinne vaan rahani kaikkeen tuiki tarpeelliseen.. :D

      No mutta! Minä näen sen rohkeutena, kun en uskalla olla edes välinpitämätön. :D

      Vituttaa tuntia, että aiheuttaa esim. vanhemille pettymyksen. Kun ei musta mitään oo tullu. Kaverit on hyviä valittajia kaikista "sossupummeista" ja puhumaan paskaa jostai työttömästä että menis seki töihi. On hyvä aina olla siinä, että niinii samat mulle siis, mutta mä oon kuulemma eritapaus, ai niinku miten?

      Hjuva! Ja tuuhan uteleen toistekki! ^_^

      Poista