perjantai 5. helmikuuta 2016

29.1. - 5.2.

p e r j a n t a i 

Joulukoristeet ovat yhä paikoillaan. Kämppä odottaa siivousta. Kauankohan viime kerrasta on.. Kaksi tai kolme viikkoa. Tehtävien asioiden pinkka vaan kasvaa. Blogi huutaa tyhjyyttä ja uuden vuoden tavoitteet odottavat saavuttamista.

Alku vuosi oli ihan paska. Me sairasteltiin ihan urakalla. 40 asteen kuumeessa mietin vain, että olisipa isi mittaamassa lämmöt ja äiti laittamassa mulle mikroleipää.

Sanainen arkku haluaisi avautua aina kun olen tupakoimassa tai laittamassa nukkumaan. Sisälle päästessä pää tyhjenee eikä öisinkään uskalla lähteä availemaan konetta naputtelua varten.

Stressiä on enemmän kuin tarpeeksi ja monet asiat harmittaa. Stressit ja ahdistukset lakaisen pieneen halkeilevaan arkkuun pääni perukoille ja turpani pidän kiinni. On asioita joita haluaisin sanoa ja osoittaa tietyille, mutta vaikeneminen on helpompaa.

Silti olen onnellinen ja iloitsen pienistä asioista.

Ärsyttää taas vaan narista ja viskoa ajatuksia sekametelisopaksi, mutta en kai mä muuta osakkaan.

Ärsyttää olla minä.

Toisaalta musta tuntuu, että mun ei oo vara valittaa. Onko mun asiat oikeasti niin huonosti ettei niistä voi muutako kitistä? Ei mulla oo ku hajoileva pääkoppa. Mun asiat on niin pieniä. Mitättömiä.

l a u a n t a i 

Pakko siivota kämppä. Heti olo helpottaa kun enimmät pölyt on pyyhitty ja villakoirat imuroitu. Paikkojen järjestely saa odottaa. Mukavan rauhallinen ilta kun ukko on töissä ja kissan kanssa katsotaan sarjaa. Pöppis säikähtää kun sarjassa salamoi, reppana ei ymmärrä paukkeen tulevan telkkarista. 

s u n n u n t a i 

Käydään siskonpojan synttäreillä. Kaikki puhuvat töistä. Töissä on mukavaa ja työkaverit ovat tärkeitä. Työtyötyö. Kun töissä käy, niin pitäisi olla vara kannattaa paikallisia yrityksiä. Tunnen kutistuvani pieneksi mytyksi ja toivon ettei kukaan kysele mitään omasta työllisyystilanteestani. 

Illalla käydään salilla, reeni kulkee ihan hyvin. 

m a a n a n t a i 

Ystävän piipahtaa pitkästä aikaa kylässä. Kahvitellaan ja syödään kaupasta ostettuja pasteijoita ja hätäseen tehty torttu. Ystävä tuo tullessaan myöhäisen lahjan. Pelataan lautapelejä ja kiistellään onko STD hyväksytty sana kirjainpelissä. 

Ystävän lähdettyä käydään ulkona syömässä. Tilaan itselleni kebabranet ja koko aterioinnin ajan olen kateellinen ukon hampparista. Pitäisi aina tilata samaa ettei tulisi annoskateus.

Syönnin jälkeen suunnataa paikalliseen kapakkiin. Juodaan siellä parit ja jutellaan ukon pomon kanssa. Nauretaan ja murheet jää sinne. Tuulettumassa käyminen oli ihan paikallaan vaikka rahaa meni useampi kymppi. Rahan meno ei haittaa, fiilis on huippuhyvä. 

t i i s t a i 

Illalla salille. Ei kiinnosta yhtään. Reeni kuitenkin menee ihan hyvin, kannatti lähteä vaikka tuntuikin aluksi, että vois skipata. 

k e s k i v i i k k o

Herätään aikaisin. Käydään hakemassa köyhäkassit. Pistän merkille, että jakotilaisuudessa on ns. parempaakin sakkia ja sellaisia, joista ei uskoisi, että apu olisi tarpeen. Mietin, ettei ulkokuori aina kerro koko totuutta. 

Iloitsen autossa anopille, kuinka paljon apua köyhäkasseista on. Tarpeeseen tulee kaikki. 

Kotona koko loppupäivä menee pelaillessa. 

t o r s t a i

Herätään kohtuu aikaisin. Lähdetään tiskauksen ja aamupalan jälkeen käymään alkossa. Alkossa mietin vaatetustani ja meikitöntä nassua ja plussaan siihen komboon vielä kellon ajan ja viikonpäivän, mietin mitä alkontäti tuumii meistä. Ostetaan likööriä, yksi erikoinen olut ja punkkupullo, joka oli alkuperäinen alkossa käynti tarkoitus. Punkkua oli saatava kun ukko ehdotti, että pidettäisiin pitkästä aikaa "rakkausviikonloppu". Purr. ♥ 

Käydään mun vanhempien tykönä pikaisesti tulostelemassa lappuja ukon kamppailuseuralle. 

Iltasella piipahdan ystävän luona teellä. Aika menee hujauksessa jutellessa. Joudun ns. keskenkaiken lähtemään, että ehdin vielä tankkaamaan sapuskaa ennen salille lähtöä. 

Salihommat menee ihan hyvällä höökillä. 

p e r j a n t a i 

Herään säikähtäen, kämppään tulvii paljon valoa, epäilen meidän nukkuneen liian myöhään. Yritän tarkistaa kellon puhelimesta, puhelimesta on loppunut akku. Tihrustan sängystä seinäkelloa. Kiroan kun en nää paljoako se näyttää. Pomppaan ylös ja huokaisen helpotuksesta, kello on kymmenen. 

Ukko käy uudella kuntosalilla esiintymässä kamppailuseuransa kanssa. Mietin lähtisinkö ottamaan kuvia, olisi hyvä saada heidän sivuilleen jotain materiaalia. Ajatus ihmispaljoudesta ahdistaa, jään kotiin. 

Illalla käydään vielä mummolle kaupassa, perinteinen perjantai siis. 

Sitten päästäänkin taas pelimaailmaan. 

Ennen sänkyyn menoa tajuan, että joulukoristeet ovat yhä paikoillaan. Vannon sullovani ne ensi viikon aikana takaisin komeroon.