maanantai 29. kesäkuuta 2015

EN TEE

Minä EN tee - haaste kopsahti ihanalta Nellalta! Oikeen hauskan olonen haastis, mutta äkkiseltään tuntuu ihan himpuran vaikialta! Katotaas miten tää menee..

MINÄ EN...

...voi sietää sieniä. Jos totta puhutaan, en oo koskaan maistanutkaan, ne vaan ällöttää ihan pirusti. Lopetin jokunen vuosi aromisuolan käytönkin kun satuin etiketistä lukemaan, että siinä on sientä. HYH. Ei enään ihanaisia kurkkuvoileipiä aromatilla! 

...ole viherpeukalo. Meillä on takapihalla melkoinen kukkapenkki, mutta en ole sormellanikaan koskenut siihen koko aikana kun ollaan tässä asuttu. Naapurin mummo yleensä pitää huolta siitä samalla kun huolehtii omansa. :D 

...juo kaljaa. Melkeenpä mikä tahansa muu alkoholijuoma käy, mutta kalja ei.

...ole ajoissa melkeenpä koskaan. Jos tapaaminen on sovittu tasaksi, tulen todennäköisesti juuri silloin tai yleisemmin vähän myöhässä. Höhlä, inhottava tapa! 

...aina uskalla kommentoida niitä kaikkia blogeja joita haluaisin. Joskus saatan kirjoittaa pitkänkin pätkän kommenttikenttään, empiä julkaisemista ja lopulta painaa deleteä niin kauan ettei kirjaimen kirjainta ole enää kommenttikentässä. Varsinkin tätä sattuu kun olen ensimmäistä kertaa kommentoimassa jotain blogia. 

...ilkeä syödä ukon metsästämiä elukoita. Ällöttää. Voin kyllä ne tupinan kanssa valmistaa ruuaksi, mutta en maistakkaan. 

...ole erityisen taitava missään. Haluan uskoa, että jokainen olisi jossain hyvä, mutta omaa erityistaitoani en ole vielä löytänyt. 

...osaa vain maata koko päivää sängyssä tekemättä mitään. Päivä menee ihan hukkaan! 

...herkästi kokeile uusia asioita vaikka haluaisinkin. Jokin vähän monimutkaisempi resepti jää testaamatta vaan siksi etten luota itseeni sen vertaa, että saisin mitään onnistumaan! :D 

...osaa kutoa kantapäätä villasukkaan. Enkä peukkua lapaseen. Tykkäisin kutoa, mutta kun hommat tyssäävät näihin... :D Vuosittain kaivan esiin puikot ja lankaa enkä ikinä saa tehtyä mitään valmiiksi! 

...näe kovin hyvin ilman laseja. Sokia mikä sokia. 

...osaa ottaa vastaan kohteliaisuuksia. 

...ole nähnyt moniakaan elokuvia jotka voitaisiin lukea yleissivistykseen. En tiedä muutenkaan mitään yleissivistävää. 

...ui muualla kuin uima-altaassa. Kalat on pelottavia. 

...usko, että on olemassa mitään ilmaista. Kaikella ilmaisella on vähintään taka-ajatus.

...jaksa jatkuvaa kategorisointia. 



...osaa toimia koirien kanssa. Mä en tiedä miten niille puhutaan, miten niihin kosketaan... Vähän sama ku lasten kanssa! Kissat on parhaita.

...ole käyttänyt pankkikorttiani vuosiin kaupassa. Jos maksan, maksan käteisellä.

...osaa nukkua yksin. 

...tykkää suklaasta jossa on kovia laku/salmiakki palasia. 

...pysty syömään mitään pasta ruokia niin ettenkö tulisi ihan hirveään ähkyyn.

...ole hyvä shoppailemaan. Saatan harkita kauan jonkin asian ostamista.

...anna ukon tappaa hämppejä meidän ulko-ovesta. Ärähdän jos yrittääkään. Pihalla ne ei haittaa.

...ole varma olenko maistanut ikinä kunnolla avokadoa. Olen ajatellut korjata asian.

...osaa olla kuvattavana

...nykyään voi sietää paistettua kananmunaa. Keitetty kylläkin on nam nam!

...osaa kävellä korkokengillä.

...ole varma lähtikö mulla jo lapasesta näitten kohtien kanssa.

...tällä kertaa haasta ketään, mutta olisin iloinen jos joku inspiroituu tämän tekemään! 

Tai no nakitetaan tää haaste ihan pirruuttaan ukolle! 

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Vilautus!

Heippodei! Tulin pikaisesti malttamattomana vilauttamaan teille mun uutta tatskaa! Siittä tuli palijo hienompi ku osasin ees aatella, alkuperänen ajatushan oli pykästä vaan tuo terätin ranteessa olevaan pieneen tyhjään tilaan, mutta tatuoija oli piirrellyt vähän muutakin. No, tämä ihanuushan ei mahtunut siihen ranteessa olevaan plänttiin joten laitettiin tämä tuonne taipeen seutuville. Jes, se on ihan täydellinen mulle! ♥ 

Tällä hetkellä käsi on melko turboliini ja kipivä, mutta kauneuden etteehä pittää kärsiä. Pesurasvapaska - rumba on siis taas täällä! Olo on taas jotenkin paljon kokonaisempi. Ja tottahan toki syyskuulle varattiin seuraava aika! 

Mutta tässä, tässä se nyt on!


Samalla reissulla lisättiin väriä ruorittimeen ja metukan tukkaan, josko tän parantuessa pääsis kirjustelemaan tarkempaa postausta kuvista joita ei oo vielä tullut täällä esiteltyä.

Mutta nyt! Nyt mä jatkan kipuilua ja rupeen nautiskelemaan Lidlistä ostetuista herkuista! 

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Höpötihöö!

Miumau! Tässä tulis nyt tätä viteota, olkaatten hyvä.



Ja tässäpä vielä linkki Enin blogiin jotta voitta ottaa häneen yhteyttä ja vaihtaa rahanne taiteeseen. ;3 Kiitos vielä ihanasta ukkelista! ♥ 

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Mitä kuuluu Nänniliini?

Tässähän rupiaa olemaa jo pari viikkua siitä ku rustailin tänne niitä ihan peruskuulumisia, joten tässäpä niitä nyt tulis!

Pari viikkua sitten meillä oli ukon kanssa vuosipäivä. Taas oli isot suunnitelmat elokuvista ja syöpöttelyistä, mutta kuinkas kävikään...



Vaikka ei sitten mitään spessumpaa tehtykkään, niin ainakin vuosipäivä jää varmasti mieleen. Hölömö ukkeli.

Viimesen kahen viikon aikana oon ollu ihan pullamössö. Ei oo tullut paljon persettää ylös nostettua eikä oikeen mitään järkevää tehtyä. Ok, ehkä mun pitää kertoa et siivosin toissa lauantaina meijjän makkarin kaapit keskellä yötä sillä välin ku ukko oli töissä. :D 


Viimesimmät harmistuksen on ollu napakoru ja pollatin. Napakoru sano sitten sopimuksensa kokonaan irti. Tai sen repsahuksen jälkeen mä en vaan jaksanu kun se ei ruennu asettumaan. Se ei vaan ruennu ollee paria päivää pitempään vittuilematta. Yhtenä päivänä kun napsukka tuntu olevan suht koht kondiksessa ruuvasin pallon irti ja poistin korun. Seuraavaks marssin ukon tykö koru sormissani ja yllätyin sen järkyttyneestä ilmeestä. Hetkeen ukko ei saanut sanaa suustaan. Lopulta se suu aukesi ja takelteleva kysymys tuli pihalle. Otitko sä sen pois? Ekat päivät mua on melkee itkettänyt olla ilman sitä, mä kiinnyn aina lävistyksiin jotenkin tosi paljon. Sekin oli jo osa mua. Mutta toisaalta oon nauttinut nyt siitä ettei se aina oo painamassa tai tielle jos jotaki tekkee. Eniten mua harmittaa ku nään nyt kuinka ruma ja iso mun maha on. Aikasemmin se koru vei kaiken huomion. Ehkä mä ja napakoru vielä kohdataan joskus uudestaan. 

Pollatin mua harmittaa vaan siksi, että keskiviikkona tuli viesti et meillä ois ollu aika kympiltä ja sain uuden ajan elokuulle. Oon satavarma et mulla piti olla aika vasta torstaina ja mulla on se lappu hukas missä se aika lukis. Ärsyttää ja hävettää kans se et pollattimella on mennyt keskiviikkona tunti hukkaan ku se on oottanut mua. Kerran aikasemminki on ollu sekaannus ja mulla meni aika ohi, sen jälkeen pollatin sano ettei haittaa vaikka joskus jääki. Muttaku! 


Juhannukset on tässä aikalailla olleet ja menneet, kerronpa lisää videolla jonka julkasen tänne varmaan huomenna tai ylihuomenna, riippuen millon ehtii sen nettiin lataamaan.. JOS JULKASEN. Voi olla, että katon sen vielä läpi kuhan saan sen renderöityä ja hokaan et se on ihan kauhee. Joten, ei sittenkään kannata oottaa mitään! :D 

Jussin ainut erikoisuus oli tänään ku käytiin ukon kanssa "piknikillä".. Meidän piknik oli siis sellainen, että ajettiin yhen koulun parkkiin ja siinä parkkiksella mussutettii munkit ja juotiin limua. Oli outoa. Vois joskus varmaan lähtee ihan oikeelle piknikille!

Niin ja saatinpa melkeen naapurisota taas aikaseksi.. Tai no ei varsinaisesti, mutta kuitennin. Ulkopuolisen henkilön kanssa piti vääntää asiasta josta saatiin sillon kirjettä postilaatikkoon. No, ehkei ihan ulkopuolinen kerta tämä tyyppi oli sen kirjeen kirjoittaja, mutta huvittavinta koko asiassa on ettei koko immeinen asu tässä talossa eikä edes samassa kaupungissa meidän kanssa! Kyllä käpy meinas kärytä ja ihan kunnolla. Kyllä ihmiset osaa kehittää joka vitun asiasta ihtelleen jonkun ongelman ja vaikka mikä ois niin se hiekka ei sieltä toosasta lopu koskaan. En nyt sen enempää asiasta rupea selittämään, mutta varmasti jotkut teistä muistaa kun aikaisemmin olen tänne kertonut naapurista tulleesta kirjeestä.. Että jeejee!


Etsi kuvasta hyttysen kuppaus!!! silmätki vamestaa. 

Ens viikolla oiski heti maanantaina Ylivieskaan meno. Kipiä tatskareissu eessä ja toivottavasti hyvät shoppailut. 

Mitäs teille kuuluu? ^^ 

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Bablo & Pöppis : Leluja, paljon leluja!

Voi juku! Me voitettiin kissakornerin arvonnasta LELUJA!!! Nii ja herkkui! Siis voi vitsit, että me ei meinattu malttaa oottaa meiän palkintoa ja nyt ku se tuli niin WAUTSIWAU! Kiitti Jupiter, Orbit ja Lenni, ootte huippuja kamuja! Toivottavasti teille ei tullu paha mieli ku jouvuitte luopumaan kivoista leluista ja namuista! Ny me ollaan oltu ihan intopiukeina tosta paketin sisällöstä eikä oltas millään maltettu tulla tänne kertomaan kui kivaa meil on ollu, mut mein oli pakko tarttua tilasuuteen tulla tänne kirjustelemaan ku kerranki meillä tapahtuu jotain jännää! 

Nää lelut tuli kyllä hyvään saumaan ku Pöppiksellä on tällä viikolla, tarkemmin sanottuna juhannuksena synttärit! Se täyttää jo kuus vuotta! Hauskaa ku Pöppis on jo noin "vanha" ja sit se on kuitenkin meistä se pennumpi joka rällää ja leikkii vaan ihan pöhölönä! 

Me tultiin siihen tulokseen, että kuvat taas kertoo enemmän ku tuhat sanaa joten: 













... ok, oli siel pari sanaakin, mut tajusitte varmaa! Kiitti viel kamut, me ollaan tykätty tosi paljon kaikista leluista ja herkut oli sairaaaaaan hyvejä! Me ei saatu ku maistella pari, kinutaan kyl kohta niit lisää.. Kerettiin kyl hukata jo toi pallo ja mami on koittanu sitä ehtiä ku viimestä päivää ettei käy taas niin et imuri menee tukkoon pallon takia niinku kerran ku piilotettii yks tommonen saman tyyppinen pallo lipaston jalan taa.. Hehehehe. Ollaan kyl nykitty koht kaikista leluista höyhenet irti, mut se ei menua haittaa, nää elukkalelut on jotai parhaita! Ainii ja mami käski kiittää tein mamia hienosta kortista, se kuulemma nauro sille ja aiko laittaa seinälle. Se ei näyttäny sitä viel meille niin me ei oikee tiijetä mikä siin nauratti! 

MUTTA NYT! Nyt me sännätään takas leikkiin mein upeilla leluilla! Toivottavasti tykkäsitte meijjän jutuista! Terkkui ja herkkurikasta juhannusta kaikille karvakamuille! 

- Bablo & Pöppis

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Kuvia, kuvia, puh-elimisiä kuvia!

Ja taas puhelimesta kuvien purkua! Tai no purin nää jo ajat sitte, mutta nääki on sit jääny vaa homehtumaan. :D Laittelin näitä nyt tämmössii läntteihin, josko ois jotaki järkiä ettei tartteis puolta päivää rullata kuvia selatessa. Löysin puhelimesta muuten jotain kansioita joita en oo aiemmin huomannu, oli pikkase vanhempiaki kuvia joten sekkaa vua! Huomatkaa mun huikee läskistymis kaari taas kuvista. Toivottavasti seuraavaan puh-elin kuvien purkuun saatas sellanen selekiä kaventuminen aikaan. Katellaa! 


Hupsailen vain diddididdiiidiii! Mulla on aika iksu tota tipu nurmikkoa. 



Asiallista ja ei niin asiallista. Vai mite se oli? Miksiköhän kavereille tulee aina kapulalla läheteltyä tommosia keharius kuveja? 


Oon jotenki outo.



Joteski pikkusen olone Nänni kepakoimassa tussua. 


Tässä on syy miksen ikinä julkase kynsistä kuveja mihkään, en ikinä jaksa lakkauksen jälkeen siistiä yli menneitä lakkoja enkä hoijja mitenkään mun kynsinauhoja tai vittu mittään. Tiskaan kuitenkin aina samana tai viimestää seuraavana päivänä ja siinä yli menneet törsöt putsaantuu ihan ihtestään. :D Laiskamatonen! Nii ja monasti oon hirmu malttamaton ja pikakuivattajasta huolimatta varsiki monen kerroksen jäläkee mun kynnet ottaa jostaki damagea AINA ja lopputulos on sitte aika ihku, mulle riittää et kynnet näyttää kaukaa ihan ookoolle! :D


Että semmotia! 

Kötöne kooste

Otinpa tuossa ja liimailinpa kasaan nopsakkaan joitain videopätkiä, jotka ovat koneen kansioiden uumenissa nyt homehtuneet jonkin aikaan. Ripalia ja tuhnua, olkaatten hyvä:



Ps. vittusaatanakoskahermothermothermot.

Pps. :D

Ppps. Pitäisköhän yrittää saada seuraavaan koosteeseen oikeasti jotain sisältöä?

Pppps. Jeejee.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ohjeita ja oireita!

Heipsan vaan arvon lukijat! Tänään täältä löytyy neuvoja miten tulee toimia kun anoppi antoi pillua, luettelo toimivista tekosyistä joiden livulla voi olla pois töistä ja suoraa puhetta suolen toiminnoista kuten pierusta. No, jossei nyt kuitenkaan, en tiedä onko tää nyt teidän ikäväksenne vai onneksenne etten todellakaan aio kirjoittaa näistä aiheista. Nää on vaan nyt mun blogin hakusanojen kärkikastia! Pierun mä vielä ymmärrän, mutta miten vitussa mun blogiin löytää hakusanalla anoppi antoi pillua? :D 

Oli miten oli, tulin tänne taas puuskahtamaan, että hilijasta on ollut ja voi tulla olemaankin. Ainakin siihen asti tää homma menee näin kunnes löydän jonkun balanssin hyvinvoinnin edistämiselle, pelailulle, lukemiselle, sarjojen kahtomiselle ja muille arkisille asioille. Huoh. Varsinkin tää edistämis homma tuntuu syövän vuorokaudesta paljon tunteja, etenkin sellaisena hyvänä päivänä jollon syönnit on hyvin rytmitetty ja niiden ruokien laittamiseen menee enemmän aikaa ku mikropitsan lämmittämiseen ja niihin ulkoiluihin saattaa hyvällä lykyllä mennä päivästä jopa nelisen tuntia. Ja nyt kun nukkumatti tulee jo ennen kahtatoista se luovin aika tulee käytettyä siis nukkuen. Hmps. Tänä viikonloppuna tosin nukkumatin kanssa on vähän poikkeuksellinen aikataulu, koska ukko on yötöissä enkä uskalla voi mennä nukkuun ennenku ukko on kotiutunut. 

Mitäs tässä nyt on sit ollut kaikkee? Ollaan katottu flixistä kaikki My Little Ponyt ja siirrytty Orange Is the New Black - sarjan pariin, petytty toistamiseen henkkamaukan rätteihin (en tajua miten ne vaatteet on aina ihan säkkejä vaikka ottais pienimmän koon, tuote kuvissa vaatteet näyttävät mallien päällä vartalonmyötäisiltä ja hyvin istuvilta..), saatu melkeen raivoapina kohtauksia BattleBlock Theaterin parissa, syöty vitutukseen asti raejuustoa, poistettu meidän toisesta katista punkki ja puhuttu paljon siitä miksi ihmiset pitää lokeroida. Tai miksi ihmiset lokeroivat itsensä.  

Pitkästä aikaa tuli piipahdettua pollatohtorinkin juttusilla. Edellisestä käynnistä oli mitä.. varmaan lähemmäs kolmisen kuukautta? Jotenkin tuntui, että käynti oli paikallaan vaikka välillä sinne meno onkin niin nahkeeta. En muista oonko ikinä puhunut siellä ollessa niin paljon mitä puhuin tällä kertaa. Kerrankin mulla oli asiaa. Oli puhetta työstä jota en saanutkaan, sammakoista, uusista elämäntavoista joita yritän omaksua, ihmissuhteista ja uusista ahdistuksen oireista tai oikeastaan oireesta. Mietin pitkään kirjoittaisinko tästä uudestan oireesta tänne mitään, koska se on ehkä jotenkin nolo, mutta päädyin nyt kuitenkin avautumaan asiasta sillä haluan olla kuitenkin mahdollisimman avoin ja ehkä jollakulla on jotain samantyyppisiä "oireita". Vertaistuki ja purkautuminen on aina jees. 

Elikkäs, niihin aikoihin kun alettiin ukon kanssa ulkoilemaan enemmän, ihmettelin kun se ulos lähtö ja varsinkin niin monta kertaa päivässä, onnistuivat niin kivuttomasti. Aika äkkiä tunnistin uuden oireen ahdistukselle sen toistuvuuden perusteella aina johonkin lähtiessä. Kaamee k u s i h ä t ä. Lähtöä kun kotoa tekee, on pakko rampata vessassa ainakin se pari kolme kertaa. Ulos astuessa ja liikkeelle lähtiessä se kusetus alkaa jo ennenku pääsee kotipihalta minnekkään. Lenkkeilyt ei oo ollu kovin nautinnollisia kun koko ajan tuntuu, että pittää pijättää. Ja välillä on tullu kiire kotia kun on tullut olo, että kohta on oikeesti jottain housusa. Ja tsädääm, kotia kun pääsee takaisin, ei mitään ongelmaa, eikä varsinkaan sitä hätää. Kaikista pahimpia reissuja ovat olleet ne reissut kun on käyty samalla kaupassa. Jumalauta, että yhtenäpäivänä olin ihan satavarma halpparin lihahyllyllä, että ny se tuloo! Yhtenä päivänä taas kun käytiin monessa kaupassa yhdellä reissulla jouduin tyyliin joka kaupassa käyttämään vessaa. Ja kaikista ärsyttävintä siinä on ollut se, ettei se vessassa käyminen oo helpottanut, koska se hätä on päässä.  En oo varma, mutta musta tuntuu et nyt parina viime päivänä onkelma on vähän helpottanut. Oon joko turtunut siihen tai sitten vaiva alkaa oikeasti häviämään. Tähän väliin on varmaan jo pakko takoa puuta ihan urakalla

Pollattimen kanssa asiasta puhuminen oli jotenkin vaikeaa. Pollattimen ilmeet ja kysymys: "sinua siis pissattaa koko ajan?" tuntu ihan vitun ärsyttävälle. Asiasta puhuminen siellä teki lähinnä mun olosta vaan vitun vaivautuneen. Pollatin tuumas ettei oo aiemmin törmänny pissavaivaan, yleisesti ottaen ihmisillä on mahat sekasi. No on sitäki mulla, mutta vaan sillon kun jännittää ihan helvetisti. Ainoana neuvontalohtuna pollatin sano mulle, että siedätä. Niinku aina. No sitähän mä oon tässä tehnykki. Heitin vitsillä, että ei passaa kohta liikkua mihinkään kämpiltä tai pittää hommata vaippoja. Pollatin tulkihti sen tietenkin niin, että vakavissaan harkihen neljän seinän sisälle jäämistä eikä huomanut taaskaan mun tapaani vitsailla. En jaksanut enkä viitsinyt enään sanoa, että vitsi vitsi. Jännityksellä odottelen mitä pollatin on mun käynnistä kirjoittanut. 

Mutta niin siis joo, tämmöstäpä kautta mun ahdistus on nyt päättänyt kanavoitua. Onko kellään mitään samanlaisia oireita tai ilmentymiä?