keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Alkuviikon turinat


Sunnuntai yönä mainitsinkin seuraavan aamun aikaisesta herätyksestä. Herätys oli aikaisin, mutta torkku (miksi kirjoitan koko ajan torttu??) vei voiton. Oli tarkoitus heti aamusta mennä käymään labrassa kun ukolle oli lähete verikokeisiin, mutta kellon ollessa jo yli kymmenen kun oltiin lähtöä tekemässä, päätettiin siirtää kokeet toiselle aamua kun kilpparitestin suositus on kello 7-10 väliin. Lähdettiinkin siis Kelalle ja siellähän saikin pitkän aikaa jonotella. Olin valmistautunut "tappelemaan", että saadaan laput eteenpäin, mutta meidät ottikin vihdoi ja viimein vastaan todella ymmärtäväinen ja ystävällinen virkailija joka oli sitä mieltä, että laput on hyvä laittaa. Kerrankin näin, yleensä Kelalla käynnit ovat joko erittäin perseestä tai todella epäselviä, esim. viimeksi kun toimistolla käytiin asioimassa virkailijana oli ilmeisestikkin uusi henkilö joka ei tiennyt asioista oikeastaan mitään ja sitä edellisellä kerralla käynnillä olisi saanut olla mukana tulkki, että olisi pystynyt edes ymmärtämään mistä siellä puhuttiin.  

Asiana meillä oli siis asumistuen tarkistus johtuen vuoden vaihteessa tulleisiin asumistukilaki muutoksiin. Laskurilla tarkistettiin itse, että asumistukemme pitäisi muutoksen myötä nousta vähintään parikymppiä. Alunperin asiasta soiteltiin Kelalle, että haluttaisiin tehdä välitarkastus, mutta virkailija puhelimessa sanoi, ettei sitä voida tehdä kun meillä ei ole omissa tuloissa tai vuokran määrässä tullut muutoksia. Ja vuokrankin pitäisi nousta heti kerralla sen 50 egua, ennenkuin alkaisivat tarkistaa. Kun ukko lopetteli puhelun, vedin ihan hirveät hepulit. Virallinen välitarkastus meillä olisi vasta vuoden lopulla ja kun asumistukea ei makseta takautuvasti, meillähän olisi jäänyt vähintään n. pari sataa euroa, rahaa johon meillä on oikeus, saamatta. Hetken puhkuttuani ja ätistyäni lähdin selailemaan keskusteluja eri foorumeilta joissa ihmiset tuskailivat samaa paskaa. Kuitenkin osa oli kirjoitellut, että olivat saaneet tarkastus laput vetämään kun olivat paikanpäällä toimistolla käyneet ja kirjanneet lappuihin haluavansa tarkastuksen vedoten lakimuutokseen. Ja niin mekin sitten tehtiin, toivottavasti asia käsitellään ja tuki tarkastetaan eikä tule vain ilmoitusta ettei tarkastusta voi tehdä syistä a ja b. Toimiston ystävällinen virkailija ymmärsi asiamme täysin ja sanoi, että kyllä se pitäisi tarkastaa, varsinkin jos tuki nousee, että se pariki kymppiä helpottaa pienituloisten taloudessa. Pidetään siis peukkuja! 


Eilen oli siis loppiainen, en oikein tiedä mitä virkaa sillä edes on, muutakuin se, että silloin tungetaan joulukoristeet ja tilpenhöörit takaisin kaappien perukoille. *pikainen googletus* Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Jahans, no eipä siinä sitten mitään pitäisikään olla itselle merkittävää. Päivä hurisikin pelien parissa ja autellen ukon uuden bannerin kanssa. Pitäisi muuten väsätä itsellekkin uusi bantsu kun tuo "väliaikainen" räpellys on niin hirvittävä. Koitettiin ottaa musta pihalla tupakalla käydessä pari kuvaa, mutta eihän se vaan niin toimi, että mua kuvattais. Naama on rutussa ja silmät vinkurassa joka kuvassa, en vaan osaa olla luonnollinen kun joku kuvaa. Ois ehkä joskus kiva päästä jonkun oikean kuvaajan eteen ihan vaan siksi että se hirvittäis niin kamalasti ja siksi, että kuvaaja osaisi ohjailla mua, miten mun pitäisi olla, minne katsoa ja räpättäis ehkä jotain mukavia samalla. Yleensä kun ukko koittaa mua kuvata, koitan itse neuvoskella sitä kameran käytössä ja sitten ollaan tuppisuina kun ukko keskittyy kameran käyttöön ja minä miettimään miten mun pitäis olla. Kun pyydän ukkoa ohjaamaan niin sieltä tulee yleensä kommenttia ettei hän osaa. No, en minä häntä syytä. :) Eilen oli kyllä makijat pakkaskelit, pakkanen puri mukavasti poskia kun pienellä ilta kävelyllä käytiin. Muisteltiin, miten nuorempana pukeuduttiin kovilla pakasilla, missä vaiheessa tuli se nolous ettei kehdannut pipoa vetää päähän ja kuinka nykyään pukee jo pikku pakkasille kalsarit ja useamman kerroksen paitoja. 


Tänään onnistuttiin nousemaan ylös aikaisin ja käytiin ukkosen verinäyte antamassa ja samalla reissulla piipahdettiin kaupassa. Mulla on nyt ollut useamman päivän himotus ja hinku shoppailla netistä kaikkea "turhaa ja kivaa", mutta toistaiseksi oon hillinnyt itseäni sillä, etten tarvitse mitään. Tai no kuivashampoo, tuksupuuteri ja glitteri räpsytiväri himottas samoin kuin ekojen kynsi leimaushommeleitten ostelu ja ainakin kaks ekaa näistä kovimmista himoista ois jopa ihan kohtuu tarpeellisia. Toisekseen oon hippuillut ostavani Ruohonjuuresta kaappeihin lisää teetä ku varastot alkaa olemaan hiipumaan päin. Clipperin uniteetä kyllä on vielä jäljellä reilusti, mutta minen sitä uskalla enään juoda, sain siitä nimittäin pahan olon ja ihan hirveitä painajaisia! :D Tänään olis tarkoitus ehkä vähän editoida videoita, ehkä leipoa pullaa, ehkä kirjustella lisää, ehkä kirjoittaa kirje tai kaks, ehkä jotain muutakin, mutta varmasti olis tarkoitus pelata ja lukea blogeja urakalla, en oo nimittäin nyt pariin päivään kunnolla ehtinyt blogeihin syventymään. Kiire ja kiire. :D 

Miten teidän viikkonne on alkanut? ^^ 


ps. tirsk, täytekuvat. :D 

4 kommenttia:

  1. Heh, meillä menee valokuvien ottaminen myös samalla tavalla! Avomies ei oikeastaan tajua kuvaamisesta paljoa mitään (eikä ole hurjan kiinnostunut oppimaankaan) ja mä oon ihan vaivaantunut. Siksi nuo blogikuvat on mitä on :D Paras tulos tulee jos laitan sille kameran käteen ja menen jonnekkin istuksimaan, kävelemään tms. ja herra saa rauhassa kuvata ja ihmetellä, mutta kaiken maailman potreteista tulee yleensä aika "visuaalisesti haastavia".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ettei vain meillä oo tää kuvailu tämmöstä. :D Meillä yleensä kun annan ukolle kameran käteen käy niin, että ukko ottaa kyllä kaikesta muusta kuvia kuin musta ja täytyy aina komentaa kääntämään se kamera mua kohti. :D Parhaat räpsy kyllä on onnistunu kun sitten kun en oo koko ajan neuvomassa, tulee ilmeisesti paineita jos koko ajan räksytän kulmista ja asetuksista! Huh, onneks pukki toi jalustan kameralle ja kaukolaukaisin löytyy jo entuudestaan, jatkossa saa ainakin sisällä ehkä ihan järkeviä kuvia otettua ihan ihte ihtestään. :D

      Poista
  2. oho, tulipa itellekki uutta tietoa noista asumistukihommista. Sen tiesin että se muuttuu, mutta oon eläny siinä uskossa että itse ei tarvi tehdä mitään ja sitten se vaan nousee. Mut se oiski ollu liian hyvää ollakseen totta, täytyy ilmeisesti täälläki alottaa kelan kanssa taistelut taas pitkästä aikaa.

    Kuulostaa tutulta tuo valokuvaushomma. Täälläki aikasemmin parisuhteessa eläessä mies on pakotettu kameran taakse vaikkei ois yhtään kiinnostanu ja lopputulos oli epätarkkoja ja hullusti rajattuja kuvia. Nyttemmin yksineläessä käytössä on jalusta ja itselaukaisin, mut lopputulos on ihan sama. Fiilikseen on kamalan hankala päästä jos kameran takana on joku joka ei oikein tiedä että mitä tekis tai sit jos vaan yksikseen palloilee ja kiireessä yrittää juosta kameran eteen ennen ku se ehtii kuvan räppästä. Sillon tulee justiinsa niitä kamalan vaivaantuneen näköisiä kuvia. Mut hei, jos joskus eksyt Ouluun nii järjestetään jotku kuvaukset! Mä ilmottaudun vapaaehtoseksi kuvaajaksi. Mallin ohjausta mun pitäsi muutenkin harjotella enemmän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin alunperin luultiin, että tarkastus tulis automaattisesti, mutta joku epäilys eksyi päähän asiasta ja tosiaan Kelalle soiteltiin. Sieltähän virkailija tuhahti, ettei tietenkään automaattisesti tuo muutos niihin vaikuta, menis kuulemma ihan liikaa aikaa käydä kaikkien asumistuet lävitse. Eli kannattaa siis ite ottaa ja alkaa taistoon! Tänään vilkaistiin Kelan sivuilta, että on meidän hakemus ainakin otettu käsittelyyn, toivottavasti ne kans tarkastaa nyt sen tuen määrän.

      Oispa helppoa kun olis ukko, joka ois ihan ihte kiinnostunut valokuvauksesta. :D Mutta kun ei oo eikä varmasti koskaan siitä sen enempää innostukkaan, täytyy joko alkaa kouluttamaan rankalla kädellä tai tyytyä kätisemään, tosin luultavasti pukin tuoma jalusta helpottaa omien kuvien ottoa, muutenkin helpompi pyöriä yksinään kameran edessä. :D Tosin yhtenä päivänä koitin ihtestäni ottaa kuvia jalustalta ja niistä tuli aika karmeita, täytyy varmaan vielä harjoitella.. :D :D Mutta justiisahan noin tuo asia on, niinkuin kuvailit.

      Kiitti tarjouksesta, ei olis kyllä pitkä matka (100 km) ja houkuttas kyllä, tahtoo vaan harvemmin tulla siellä käytyä kun meillä ei oo omaa autoa eikä toi junalla reissaaminen oo halvimmasta päästä (+ junat on pelottavia!). :D Mutta eihän sitä ikinä tiedä! Pidetään siis sinut mielessä. :)

      Poista