tiistai 4. maaliskuuta 2014

Jotain huutonetteilystä ja yleensäkki

Musta tuntuu, että sillon ku lärvikirjassa rupes ostomyyntvaihto-rymät lisääntymään niin huuto.net:in käyttäjäkunta supistui huomattavasti. Tai ainakin musta tuntuu siltä, ettei siellä kauppa käy enää yhtä vilkkaasti kuin ennen. 

Mä oon käyttänyt huuttista jonkun kuutisen vuotta, ehkä enemmänkin. Musta siellä kaupankäynti on aina ollut helppoa puolin jos toisin. Parasta siellä on, että todennäköisesti myyjä/ostaja asuu toisella puolella Suomea eikä niin ollen tarvitse nähdä toista ihmistä. Riittää kun kaupat solmitaan sähköpostitse ja paketti matkaa postissa. Tää on se yks asia, miksi en tykkää näistä lärvin ryhmistä jotka on esim. kaupunki kohtasia. Tyyppi myy jotain ok tavaraa ihan halpaan hintaan samalla paikkakunnalla kuin itse asun ja mun ostoaikeet jäätyy siihen ku hoksaan et mun pitäis nähdä tää ihminen kasvotusten. Myönnetään, onhan näissä kasvotusten hoidetuissa kaupoissa oma etunsa. Kumpikin osapuoli saa varmasti rahansa tai tavaransa, postikuluja ei synny ja voi olla, että tavaranvaihdolle saadaan sovittua sellainen aika ja paikka, että sen voi laskea ohikulku matkaksi eikä näin ollen tarvi asioikseen esim. autolla heitetyltä reissulta kerjätä bensaan rahaa. Sekin on plussaa, että sä voit saada mahdollisuuden testata tai sovittaa tuotetta. 

Melkeen mun kaikki kaupat huuttiksessa on menneet nappiin. On myös ikävä kyllä pari tapausta jotka ovat eivät ole niin nappiin menneet ja ovat jääneet mieleen. 

Ensimmäinen pettymys tuli vastaan ostajana joskus alkuaikoina kun aloitin huutiksen käytön. Äitini tahtoi minua huutamaan hänelle hyvännäköisen housupuvun (minkä lie..) jonka piti olla hänen kokoaan. Hinta vaatteelle taisi olla pairkymppiä, mutta äitini mielestä se ei ollut paljon siihen nähden, että tuote näytti kuvissa hyvältä ja niitä ei tahtonut siihen aikaan saada mistään. Postikulut ohut kankaiselle vaatekappaleelle olivat korkeat, mutta maksettiin mukisematta. Noin viikon päästä postilaatikkoon ilmestyi kaupan ilmaispakkauspaperinen teippi häkkyrä. Tutkittuani pakkausta, paperiin oli tullut reikiä sinne sun tänne. Olisi edes laittanut muovipussiin ennenkuin kääri paperiin ja teippiin.. Mutta tämä pakkaus asia oli murheista pienin. Itse tuote oli paljon ilmotetta isompi ja löyhkäsi homeelle ja tupakalle. Äitini ripusti vaatekappaleen tuulettumaan useaksi päiväksi ulos eikä haju tuntunut hellittävän yhtään. Vaatekappale kävi useaan kertaan erilaisissa pesuohjelmissakin pykkikoneessa, eikä siitääkään tuntunut olevan hyötyä. Laitoin myyjälle lopulta negatiivisen palautteen ja sain siitä itse haukut? 

Toisena tapauksena mieleeni on jäänyt tapaus josta voit lukea TÄSTÄ. Ilmanaikusta haukkumista ja kysymys, kuka kusettaa ja ketä. 

Kolmatena hyvänä esimerkkinä toimii tapaus jossa myin eurolla ja yhden postimerkin hinnalla luomivärin eteenpäin. Aikalailla puolentoista viikon kuluttua kaupoista sain neutraalia palautetta jossa ostaja ilmoitti, että postitus oli kestänyt tavattoman kauan ja tuote oli hajonnut matkalla. Postitin luomivärin heti samana päivänä kun olin saanut maksun tililleni. Pakkasin napin huollelisesti ja tiiviisti kuplamuoviin. En tiedä mitä postipate oli sählännyt, mutta melkoisien mutkien kautta oli kirjeen täytynyt matkata kun aikaa oli mennyt ja nappi oli hajonnut. Pikkasen kismitti. Enhän minä postin kululle voi mitään. Tietty onhan henkilö voinut olettaa, että postit kulkevat myös viikonloppuisin tai jotain. Toisaalta myös ostajalla on aina riskinsä kun jotain melko helposti särkyvää huutaa. Eihän toki ostaja voi minua tuntematta täysin luottaa siihen, että olenko toiminut sanojeni mukaisesti. Laitoin ostajalle erikseen vielä harmittelu viestin jossa kysyin, oliko hän hoksannut ottaa hajonneen napin talteen johonkin purkkiin ja yritin sovitella asiaa, sillä haluaisin aina välttää kitkerän maun jättämisen kauppakumppanieni suuhun. En saanut ostajalta mitään vastausta. 

Nyt viimemmäksi mua on ketuttanut suuresti viimeisin huutonetissä tekemäni kauppa. Hinnaksi huudolle tuli postikuluineen 2,00 €. Olen tottunut hoitamaan asiat sähköpostitse, mutta tämä ostaja on soitellut puhelimeeni jo useamman kerran huudon päätyttyä. Ensimmäisellä kerralla luulin soittajaa puhelinmyyjäksi ja jätin vastaamatta, toisella kertaa tuli tunne siitä, että puhelu voi olla tärkeä. Ostaja ilmoitti maksusta ja kyseli tuotteen kuntoa. Puhelimessa sovittiin kaikki tarvittava. Laitoin puhelun päätteeksi heti tuotteet kuoreen hälläköväliä-fiiliksellä ja ukko vei ne lähtevään postiin töihin mennessään kun yleensä postitamme tuotteet vasta sitten kun maksu näkyy varmasti tilillämme. Ei mennyt kauaa kun ostaja yritti soittaa uudestaan. En kyennyt vastaamaan, mua ahdisti ihan kamalasti. Laitoin ostajalle hetken päästä viestin, että tuotteet on jo postitettu. Taas tänä aamuna puhelimeni soi ja kukapa muukaan siellä kilkuttelee kuin sama ihminen. Mää en vaan pysty toimimaan puhelimessa. Tuskinpa kyseessä voi olla mikään tärkeä asia kun yhdessä puhelussa sovittiin kaikki tarvittava? Josko soitot lakkaavat kun henkilö saa tuotteensa.. Miten muuten voitte soittavalle henkilölle sanoa, että sori, en mää voi vastata kun mua ahdistaa ja pelottaa yli kaiken puhelimessa puhuminen? :D 

Ja sitten vielä asiaan joka varmasti pännii monia muitakin kuin vaan mua, eikä tämä rajoitu pelkästään nettikirppitelyyn vaan se on myös huomattavissa oikealla kirppiksellä. 

Hinnoittelu on melko monesti ihan pepusta. Mä en ymmärrä miks kirppiksiltä on mennyt täysin kierrätysidea ja porukka yrittää rikastua sillä, että myy jotain rikkinäisiä/kulahtaneita kamppeita uuden hintaan? Ei varmasti itse hinnoittelijatkaan olis valmis maksamaan niistä omista tuotteistaan pyytämiään hintoja. Eihän se toki tyhmä oo joka pyytää vaan se joka maksaa. Viimeksi ku kävin kuukauden tauon jälkeen kiertää kirput niin huomasin, että siellä oli melkeen just ja samat tavarat ku edelliselläki kerralla. Voisko syy olla just siinä, että kukaan ei viitsi maksaa 10 euroa paljettileggareista joista on puolet paljeteista jo tippuneet? 

Ilmaistuotteet tai muuten vaan oudot myytävät. Miksei niitä kellogs muroista saatuja muovisia lusikoita voi viedä vaikka kierrätykseen tai antaa johonki lahjoitukseen, miksi ne pitää yrittää myydä muropaketin hinnoilla? Joku aika sitten lärvikirpulla näin ilmoituksen jossa myyntiin 5 murolusikkaa 10 eurolla. Ja miksi puoliksi käytetty tampsoonirasia pitää viedä kirppari pöytään ja hinnotella kalliimmaksi mitä kaupasta uus rasia maksaa? Miksei jotain tollasia tampsooni juttuja voi jollekkin kaverille suoraan antaa silleen, että käytähän pois jos ei itellä tuu käytettyä? 

Ebay. Tarvisko tähän oikeasti sanoa mitään? Musta on ok jos sä oot ostanut eurolla vaikka korun ja myyt sitten hintaan 1,50 €. Sitä mä en ymmärrä, että sä lätkäset suoraan sinne maksamas summan perään nollan ja toteet, että tässäpä hyvä myyntihinta. Ihan törkeetä. No tässäki taas pätee se, että tyhymähän se on joka maksaa. 

Minkälaisia kokemuksia teillä on huutonetteilystä tai lärvikirjan ostomyyntijne. - ryhmistä tai yleensäkki kirppuilusta? 

4 kommenttia:

  1. Ihimiset on vaan niin perkeleen ahneita paskoja ja koittavat joka hommassa kusettaa ja muutenkin vaa olla sillee että pitäisi itselle jäädä voittoa 300%. Pitäisi vain vetää turpaan ihmisiä ja sanoa ole hyvä ja maksu 10€ kiitos. Tiiä vaikka joku tyhmä maksaisi siitäkin.

    VastaaPoista
  2. On pitänyt monesti itsekkin kirjoittaa samasta aiheesta ja ehkä vielä joskus kirjoitankin!!! Olen myös aktiivinen huuto.netin kyttääjä ja monet kaupat sieltä käsin hoitanutkin, tosin itse en ole uskaltanut sinne vielä myyntiin laittaa mitään!! Eräs tapaus aiheuttaa itselleni edelleen harmaita hiuksia...ostin sieltä erään erikoisemman topin jossa hinta oli suhteellisen kallis jo ennestään, mutta kun ihastuin siihen niin paljon kun oli paljon erilaisia solkia yms, niin päätin sen ostaa... myyjän ilmoittamien mittojen mukaan topin olisi pitänyt sopia minulle ihan hyvin...no kun sain paketin käsiini, oli ensinnäkin vetoketju rikki... näin sen jo heti kättelyssä joten en edes viitsinyt sovittaa päälle, toisekseen toppi oli silmin nähden huomattavasti pienempi kuin mitä myyjä oli siitä ilmoittanut!! No minäpä tälle laitoin sitten hienovaraisesti palautetta että "pahoittelen hirveesti, mutta joudun valitettavasti laittamaan kaupoista negatiivisen palautteen, koska topissa oli vetoketjurikki, joten en sitä voi käyttää"... No mitäpä myyjä tähän vastaa.. "Vitu lehmä, ite oot menny sen tunkemaan liian läskiin kroppaasi ja rikkonut vetoketjun sillä, minulla ei ole tapana myydä virheellistä tavaraa"... Olin vähä et mitä helvettiä o_O?? Asiallisesti itse asiasta ilmoitin ja vastaus on tämä... monet meistä ei näköjään osaa käytöstapoja,, negatiivisen merkinnän siis sain itse asiasta...

    Itseeni kanssa kiukuttanut kaikilla kirpuilla tuo että haaroista rikkipuhki kuluneet farkut saattavat hyvin saada yli 20€ hintalapun!! Monesti sellaisia tavaroita jota itse en edes kehtaisi kierrätys laatikkoon laittaa...huh huh... Mutta todella ikäviä nämä sinunkin tapaukset!!:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että mulla ois tästä aiheesta vielä niin paljon sanottavaa!

      No voi vattu kuinka järkky tuo sinun tapaukses! Kyllä meitä on moneen lähtöön.. Mää en käsitä tuota, miksi pitää olla heti huutamasa ja haukkumassa! Jos itse olisin tuollaisen tuotteen myynyt ja saanut siitä huomauttavan palautteen ,olisin oikopäätä yrittänyt sovitella asiaa.

      Joo ja just nää haarukoista rikki olevat housut.. Tai muute vaan reikäsiä paitoja.. Ja Iron Fist korkkareilla voi pitää hintaa 45 e vaikka päällysnahka on mennyt rupiseksi ja toisesta kengästä korko paskana (törmäsin tähän tapaukseen viime kirppureissulla).. Että niin, ihmiset ovat ahneita kakkiaisia. :(

      Poista