torstai 19. joulukuuta 2013

Höpötihöö & pettymysnys

Höpsöti hoi vaan. 

Pari viime päivää olen aikonut tulla kirjoittelemaan tänne turhuuksia, mutta nyt vasta ehdin/jaksoin/pliiplöö. Tiedättekö sen kun jotain haluaisi tehdä kovasti, mutta ei vaan saa aikaiseksi? Siitä tulikin mieleeni se, että tiedättekö myös sen tunteen kun roska menee kaupassa käydessä silmään ja pian löytää itsensä hedelmähyllyn tai vastaavan peilistä peilaamasta ja tonkimasta silmästään paskaa? Joskus mietin mitä ohi kulkevat ihmiset ajattelevat. Luulevat tieten, että korjailen meikkejä tai ihailen itseäni peilistä. Joskus tekisi mieli huutaa ja selittää, että roskaahan tässä silmästä yritetään saada pois eikä mitään muuta. 


Sain vihdoin vajaan kymmenen tunnin tahkonnan jälkeen Resident Evilin 3DS:llä lävitse. Pidin siitä melkoisen paljon, enkä mitään suurempia moitittavia siitä keksi. Pistin alulle samana iltana Zeldan Ocarina Of Time - pelin, mutta en lämmennyt sille kovinkaan paljon. Tykkään hulluna niistä, joita pelasin pienenä. Tosin niitä en pitkälle päässyt pelaamaan kun en ikinä tajunnut mihin on mentävä. 3D ei vaan nyt kolahtanut ja kontrollit tuntuivat hankalilta, ehkäpä se on vain alkukankeutta ja totuttelemista. Käpy kärysi kyllä siihen malliin ensimmäisten minuuttien aikana kun peliä aloittelin joten voi olla, että en sitä varmaan vielä hetkeen tule jatkamaan. 


Viime päivät ovat olleet jokseenkin ahdistavia. Joulu lähestyy eikä fiilistä ole ollenkaan. Ei sitä sellaista lapsenomaista joulufiilinkiä ole vuosiin enään ollutkaan, mutta aina sen lähestyminen on joltain tuntunut. En laittanut tänä vuonna kenellekkään kortteja ja sekös pisti harmittamaan kun postilaatikkoon on eksynyt varmaan kymmenen korttia kavereilta ja sukulaisilta hyvine toivotuksineen. Ensi vuonna sitten, ehkä. 


Jollain ihmeen kaupalla olen tällä viikolla saanut perus rainerointien päälle hypittyä pleikkarin edessä valokyrpä movekapula kädessäni. Siinäpä ne energiat ovatkin sitten menneet enkä ole saanut aikaiseksi tehtyä siivoja tai oikeastaan mitään muutakaan. Pitääkin olla niin laiskimusmato. 


Ystäväiseni Elina kävi tänään piipahtamassa luonani. Sain häneltä apua erään joululahjan paketointiin. Eikö ole aika vekkuli? Kuinka moni arvaa, mitä lahja sisältää? 

Sitten päästäänkin siihen pettymysnysnykseen. Erään oli puhe tulla tänään käymään samalla reissulla kun lahjansa noutaa ja olinkin koko päivän odottanut sitä täpinöissäni. Ihan sillä piti paketista tehdä noin erikoinen kun arvelin kaverin avaavan lahjan heti sen saadessaan. Päiväsellä tekaisin torttu satsinkin ihan vain sillä, että on jotain mitä tarjota kaverille kahvin kanssa. Kaupassa ja postissa kun kävimme ukkosen kanssa asioimassa pidimme kiirettä, että ehdimme ajoissa takaisin kotiin ottamaan vieraan vastaan. Tarkkaa aikaa hän ei ollut meille ilmoittanut, arveluita vaan. Kuinkas kävikään. Kaveri oli saanut itselleen kyydin ja kävi vain ovella sen verran, että lahjansa otti matkaan ja lähti. Ketutti ja ketuttaa vieläkin. Ei viitsinyt jättäytyä kyydistä ja kävellä myöhemmin kotiinsa. 

Tuntuu, että kaikki vaivannäkö oli turhaa. Harmittaa. Kiukuttaa ja ketuttaa. 

Kuvan ottaja : Elina Piltonen

Kuvan ottaja : Elina Piltonen

Kuvan ottaja : Elina Piltonen

Kuvan ottaja : Elina Piltonen

Kuvan ottaja : Elina Piltonen

Mutta iloisempiin aiheisiin. Ystäväiseni Elina vierailullaan paketoinnin jälkeen otti pojista pari kuvaa. Suurkiitokset hyvistä otoksista siis hänelle. Poitsuillakin taisi olla hauskaa kun saivat puuhastella kameran edessä. 


Tänään ruokahommien ohessa laiskamatoiltiin toisen ystäväisen kanssa. Liian raskasta kirjoittaa kun helpommallakin pääsee! 


Vaikkakin olen ollut viime päivinä ihan kiitettävästi yhteydessä kavereihin tunnen itseni jotenkin yksinäiseksi. Vaikka ukkokultakin tuossa pörrää. Tunnen itseni hirmuisen tylsäksi. Tuntuu, että kaikilla muilla on paljon mukavampaa. Ja varmasti onkin. 


Ja kylläpä voi taas loppuun todeta, ettei tainnut olla päätä eikä häntää tälläkään löpöpööllä. 


Taidanpa ottaa ja lämmittää kaakaota ja vieläpä lempparia sellaista. Jospa tuota vielä jotain saisi tälle iltaa puuhattua. 

Toivottavasti teillä on ollut muksulimpia päiviä ja soppelisti joulumieltä taskuissanne! 

12 kommenttia:

  1. Meidän pitää niin joskus vielä nähdä! :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ois muksulia! Miksi asut siälä kaukana! Mörr. :D

      Poista
    2. No wäää! XD Tuu joskus kyllää tänne pohojois-pohojanmaalle! :3

      Poista
  2. whats appin äääniviestit on parhauttaaa :D hahahah

    VastaaPoista
  3. Enskerralla ku kaivelet roskaa silimästä kaupassa nii ku joku kävelee ohi nii tuumaat vaa että voi että ku tää mun silimä on komia! Siis niin ihana, pakko peilata tunnin välein! Voiii vittu tuu ny sääki kattoon ku tää on ihan mahtava!
    Ehehehe. :D
    Voi ihania kuvia leukapoijista! x3 Mullaki on vähä fiilis hukassa toistaseks ku on ollu kipeenä ja oo vieläki vähä. :/ Mut kaippa se tästä, oottelen vaa että saan laittaa kinkun jo uuniin.. x) Voi ku asutaa nii kaukana toisista, oisin voinu tulla istuu sinne kaffille koko päiväksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HAHA, joo vois. x)

      Leukapoitsut! :DDDd

      Nii, miksi asut siälä etkä täälä. X( Tuu mulle joskus kyllää nii pölijäillää!

      Poista
  4. Voi helvetti, kuin törkeää käytöstä siltä kaveriltasi, kun haki vain lahjansa ja kiirehti samantien kotiinsa. >:/ Näit vielä niin paljon vaivaa tuon herttaisen paketin kanssa! <3 ..Mutta onneksi sait sentään viettää aikaa toisen ystäväsi kanssa ja sait noin komeita otoksia kisuistakin. =^.^= Toivottavasti loppujoulu meni paremmissa tunnelmissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä, on hää nytte palijo pahotellut, mutta ilmaisin kyllä olevani edelleen naama kurtussa siittä ovella vilahtamisesta vaan. >:B Nojoo, onneksi muuten loppujen lopuksi kaikki on sujununna kohtuu hyvi!

      Poista
    2. Nostan sulle hattua siitä hyvästä, että uskalsit ilmaista tunteesi hänelle! :) Negatiivisiakin tunteita on hyvä osata ilmaista välillä (etenkin, kun siihen aihetta on). Eihän silloin kukaan mitään opi jos ei saa koskaan rehellistä kritiikkiä.

      Sitten ihan toisenlaisiin aatoksiin, eli tuohon kaakaoon.. ;) Monesti olen katsellut tuota Belgian Chocoa kaupassa, mutta jättänyt hyllylle, koska en ole yhtään tiennyt onko se hintansa väärti. Ehkä nyt uskallan ostaa tuota kotiin!

      Poista
    3. Ei sitä monelle uskalla vastaan sanoa tai kertoa rehellisesti ärtymystä. Jospa joskus oppisi sanomaan asioista myös muille. :)

      Joo toi Belgian Choco on melko hintavaa, mutta omasta mielestäni täysin koko hinnan arvoinen! Ihan riittoisaa ja jopa kevyttä kaakaoksi. Helvetin hyvää! Purkin mukaan annosteltuna ja liraus maitoa sekaan, nams. Lähtee kyllä himotuksen makeaan kun kupillisen juo. Täyteläinen & täydellinen. Suosittelen!

      Poista