torstai 14. marraskuuta 2013

Kuvat ihollani

Kuten otsikosta käy ilmi, nyt on tatuointieni esittelyn vuoro. Muutama niitä on iholle kertynyt ja lisää on tulossa. 

Olen ihaillut tatuointeja jo pienestä lähtien. Päätin pienenä, että isona kasvatan silmien yli valuvan otsatukan ja värjään koko pehkon sähkönsiniseksi. Samaan syssyyn pyörittelin pienessä päässäni, että on saatava myös nenärengas ja tatskoja. Olisi hauska muistaa, mistä moiset ideat alle kouluikäisen päähän pälkähtivät, olisinko nähnyt jonkun henkilön livenä jossain tai televisiosta. Mene ja tiedä. Muistan ainakin nähneeni joskus jossain vaatekaupassa henkilön jonka kynnet olivat ihan tuhottoman pitkät. Ne olivat päästä käpristyneet ja lakattu rohkeilla väreillä. Silloin tarrasin isukkia kätösestä kiinni ja tuijotin kuin viimeistäpäivää peläten ja ihaillen niitä hurjan pitkiä raatelukynsiä. 

Ala-asteella puhuttiin paljon tatuoinneista. Saatoinpa joskus sanoa, etten ikinä uskaltaisi ottaa tatuointia vaikka en muista niin tosissaan tunteneeni koskaan. Luultavasti myöntelin sitä mitä muut tytöt puhuivat.

Tatskakuume taisi iskeä yläasteella ja haaveilin kovasti erilaisista kuvista ihollani. Silloin alkoi myös lävistyshinku. Lävistyksiin loppusissaan sain helposti luvan vanhemmiltani. Tai no, ensimmäisen huulilävistyksen jälkeen en tainnut enään varsinaista lupaa kysyäkkään ku isä kerran tokaisi, että ompahan on naamani. Ikinä ei mielessäni käynytkään kysyä lupaa tatuointiin vaikka hinku oli kova. Tiesin sen, etten tulisi ikinä saamaan lupaa vaikka tekisin mitä. Arvelin kyllä, että olisin varmaan onnistunun hankkimaan tatuoinnin ilman lupaakin, mutta uskoin hintojen olevan niin kovat, ettei viikkorahoilla sellaista olisi saanut laitettua. 

Hieman ennen täysi-ikäistymistä lähdin ystäväni mukaan hänen tatuointiajalleen. Katsoin vierestä kuinka kuva piirtyi ystäväni ihoon. Seurasin tatuoijan vakaata kättä ja kuuntelin niin keskittyneesti sitä surinaa, etten tajunnut mitä ystäväni ja tatuoija kommunikoivat keskenään. Kun silloisena ystäväni tatska oli valmis ja paketissa, avasin suuni ja ilmotin haluavani varata ajan. 


Oikeassa nilkassa sijaitseva kirsikka oli ensimmäiseni. Siinä ei kauan mennyt, eikä se paljoa kustantanut. Vitsailin tatuoijalle kuolevani kun kyseessä on ensimmäinen tatuointini. Tatuoija naurahti kärräävänsä ruumiini viereiseen jokeen ja vievän lompakkoni, mikäli kuolemaan pääsen. :D Heti ensimmäistä viivaa vetäessään ihooni, tiesin olevani koukussa siihen tunteeseen ja tilanteeseen kun kuva syntyy iholle. 

Miksikö kirsikka ja mitä se minulle merkkaa? Tämä tatuointi on minulle melko henkilökohtainen enkä usko, monen edes ymmärtävän vaikka selittäisin ja vääntäisin asiasta kuinka. Lyhyesti kerrottuna, se merkitsee minulle sitä aikaa kun elämäni kääntyi "oikeaan" tai "parempaan" suuntaan. 

Seuraavaksi varasin ajan noita kirsikkaa ympäröiviä tähtiä varten. Tähdet ovat mielestäni niin kauniita ja piirrettynä yksinkertaisia. Haluaisin lisää tähtiä ihooni. 


Seuraavaksi varasin ajan kirsikankukkasia varten. Voin kertoa, että jalkapöytä on ollut paikkana kaikista kivuliain. 

Pukeuduin ollessani isompikokoinen "rönttäkamppeisiin". Käytin pelkästään isoja miesten vaatteita. Niihin oli hyvä piilottaa epämiellyttävät muhkurat. Laihduttaessani palasin taas naisellisten kamppeitten pariin ja halusinkin olla naisellinen, tämä tautointi tuki projektiani. Tatuointi toimii myös muistona niistä ajoista. Pidän jalkapöytää ja nilkkaa jalkani kauneimpina kohtina. 


Parin vuoden tatska tauon jälkeen varailtiin ukkosen kanssa aikoja ja tämähän piti saada. Kuva kusee kunnolla, ei värit oo oikeasti noin hailakat. Tämä tatska antaa voimaa, voimatatuoinniksi sitä kutsunkin. Se on sijoitettu vasempaan käteen lähelle kyynärtaivetta juurikin siksi, että nään sen helposti yhdellä vilkaisulla, mikäli ei hirveitä vaatekerroksia tietenkään ole päällä. 


Yläselkääni koristavat Bablon silmät. Tykkään sikana siitä, miten tatuoijani toteutti nuo. Minä annoin hänelle kuvan Bablosta ja sanoin, että simmut pitää saada. Tärkeä tatska tämänkin, pitää vielä kehittää tuosta toisesta kissasta jotain iholle laitettavaa. Tokihan nämä simmulaiset vahtivat mitä selkäni takana tapahtuu. ;) 


Pinksu timsu muistuttaa vasemmassa kätösessäni, että pitää muistaa loistaa vaikka paskan keskellä. Tämän tatuoinnin kuvittelin sattuvan ihan hitosti, mutta olin väärässä. Kipua aiheutti lähinnä vaan reunojen lähellä olevat hermot mitkä säteilivät kipua pitkin kättä ja aiheuttivat kutinaa korvaan.. :D Tähän lisättiin väriä muutaman kuukauden päästä teosta ja silloin kipua riitti. Mystistä. 


Viimeksi ihooni tatuloitiin tämä ankkuri. Se on yksinkertaisesti omistettu isälleni. ♥ Rakastan ehkä eniten tässä kuvassa tuota hamppuuntunutta narua ja puun kiehkuroita. :D 

Siinäpä ne, tämän hetkiset tatuoinnit. Parin viikon päästä olisi taas aika Ylivieskaan. En vielä sen tarkemmin kerro kuvasta muutakuin sen, että se sijoittuu ankkurin viereen ja tulee olemaan hyvin tärkeän ajatuksen omaava. :) 

Aina jaksaa naurattaa, että kuvat mitkä löytyvät iholtani löytyy varmasti myös miljoonan ja sadan muun iholta. Nää on vaan niin tärkeitä kun melkeen jokaisella on jokin tarina mikä merkkaa itselleni niin paljon. Ei hätää, on tähän nahkaan jotain erilaistakin tulossa, sellaista mitä ei joka tytöllä ja pojalla bongaa. 

Pakko loppuun vielä pahoitella paskoja kuvia, tulukaa tihrustelemaan livenä näitä, niin ne on parree! Ei vaan aina natsaa nää jaksamiset jotain värkätä semmosiin kellon aikoihin, että saisi vielä päivänvaloa sisälle ja yksin ollessa ittensä kuvailu on muutenkin hankalaa.. :) SELISELI. 

Kertokaa teidän tatskoista, iholla olevista tai tulevista, kokemuksista ja tarinoista! 

4 kommenttia:

  1. Ooh aah uuh niin ihania. *w* Oma tatskakuume senku pahenee.. Nyt pittää vissii alkaa säästää uuteen kuvaan! *w*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se kuume tuppaa aina nousemmaan! X) Kyllähä tuota mielellään säästää ja sijottaa tatskoihin rahhaa. ♥

      Poista
  2. Nuo kissansimmut on mun ehdoton suosikki sun tatskoista! >"< Olen haaveillut jo pitkään jonkinlaisesta kissatatskasta ja tuo inspiroi ihan valtavasti. Eipä mulla sellaisiin ole rahaa kuuna päivänä, mutta ainahan voi haaveilla.. En vain kykene säästämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bablon silmät. ♥ Musta tuo tatuointi on täydellinen, mulle oli selvää siitä asti jo kun saatiin Bablo meille, että sen silmissä on jotain sellaista, että ne on pakko saada iholle. Oon pähkäillyt toisesta kisusta jonkilaista tassu tatuointia kun se on niin kova poika leipomaan ihoa. Saas nähdä, mihin loppusissaan päädyn. Mulle nuo katit on niin tärkeitä, kuin lapsia, haluan kantaa niistä muistoja mukanani. ♥ Jossain välissä iholle on myös ilmestymässä kuva kisusta joka ei liity suoraan omiin kissoihin vaan yleisestikkin siihen, kuinka ihailen ja rakastan kissoja yli kaiken.

      Toivottavasti jonain päivänä sinulla olisi tarpeeksi rahaa, että saisit sinäkin oman kisutatskasi. Onhan tässä koko elämä aikaa odottaa sitä päivää.. :)

      Poista