torstai 29. elokuuta 2013

Lemppareita: Leffat

Nykyään tulee aika vähän katsottua leffoja, mutta vanhat suosikit pitävät paikkansa mun lempparilistalla! Mitä ne sitten ovat? 


Erityisesti ressu leffojen ykkönen on mun mieleen! Pidän kyllä muistakin, mutta tää.. ♥ 


Varmaan ainut leffamusikaali mitä rakastan! ♥ 


..ok, on sittenkin toinenkin mitä rakastan. Christina, jumalauta mä ihailen tuota naista niin monessa suhteessa! 


♥ En oo kattonut tätä pitkään aikaan, asia täytyy korjata pian. ♥ 


Nää voi kahtua aina uudestaan ja uudestaan! Tykkään hulluna H. R. Gigerin luomuksista. 


Näissä sama kuin Alieni leffoissakin. En koskaan osaa päättää kummasta tykkää enemmän, alienista vai pretskusta. :3 


Kakkosesta en niin hirveästi välittänyt, mutta ykkönen. ♥ 


 ♥ 


Niin vanhat kuin uudetkin. ♥ 


One, two, Freddy's coming for you.
Three, four, better lock your door.
Five, six, grab your crucifix.
Seven, eight, gonna stay up late.
Nine, ten, never sleep again. 

Kymmenen suosiakkiani jotka voi katsoa aina uudestaan ja uudestaan.. ♥ Tokihan muitakin suosikkeja löytyy, mutta nämä ovat aina päällimmäisenä mielessä kun niistä puhetta tulee. 

Onko teillä samoja lemppareita? 



tiistai 27. elokuuta 2013

Halutukset

Niin, materialismi. Kokoanpa tänne tämän hetkiset halutukset! 














Musta Laukku 29,90 €

TAHTOO. ♥ 

lauantai 24. elokuuta 2013

Aika

Tämä kuulostaa varmaan hieman oudolta, mutta minusta tuntuu ettei aika riitä mihinkään. Miten tämä voi olla mahdollista? En ole enään koulussa eikä minulla ole töitä, minullahan pitäisi siis olla paljon aikaa? 

Aikaa taitaa löytyä kiitettävästi, en vaan osaa käyttää sitä oikein. 

Joka päivä suunnittelen tekeväni sitä ja tätä, mutta illalla huomaan etten ole tehnyt oikeastaan mitään. Joskus suustani pääsee ärräpäitä ja tupinaa siitä etten ole ehtinyt. Kyllähän minun pitäisi ehtiä! Esimerkiksi kynsienlakkaus on jähinyt monta päivää sen vuoksi että minulla ei ole ollut aikaa istahtaa puoleksi tunniksi ja värkkäillä lakkoja kuntoon. Mihin olen aikani sitten käyttänyt? Koneella istumiseen. Eh. 

Hauskinta tässä kaikessa on se, että en ehdi koneella istuessani tehdä niitä asioita mitä olen aikonut koneen ääressä puuhata. En ehdi vahdata sarjoja joita piti, en ehdi pelata kesken jäänyttä peliä loppuun, en ehdi päivittää blogia.. Mitä vittua, minä napotan koneella koko päivän tekemättä mitään! 

Mitäkö koneella sitten teen, että aika menee niin luikkaasti? Lueskelen blogeja, selaan nettikauppoja, pyörähdän välillä youtubessa, tollotan lärvikirjan etusivua.. 

Olen kyllä nyt sitä mieltä, että asiaan on tultava muutos! Koneella haahuilua on vähennettävä ja keskityttävä järkevämpiin puuhiin. 

Olisikohan järkevää ottaa Mawista mallia ja värkätä jokin lista tukemaan muutoksia? 

Jäkäjää

Mitä helvettiä? Mistä lähtien välittäminen on ollut väärin? 

Tapaus pähkinänkuoressa: 

Ukon työpaikan pihalle ilmestyy ihmisläheinen ja sisälle pyrkivä kisuli. Ukko laittaa kuvallisen ilmoituksen lärvikirjaan paikkakuntamme kirppikselle. Ukko mietti aluksi paikalliseen kenneliin ilmoitusta, mutta hylkää ajatuksen, sillä työpaikka menee pian kiinni eikä kissaa muutenkaan siksi aikaa olisi voinut ottaa sinne säilöön, että kennelin heppu kissan olisi noutanut. Lärvikirjan kautta paikkakuntalaiset on helppo saada kiinni ja tieto leviää nopeasti. Mikäli omistaja itse ei käytä lärvikirjaa tai ole juuri siinä ryhmässä missä ilmoitus on niin ehkäpä joku omistajan sukulainen/tuttu/naapuri tai vastaava henkilö sen huomaa ja infoaa siitä omistajalle. Kuvan alle rupeaa ilmestymään kommentteja "Mahtaako kissan omistajat olla niin tietämättömiä, että kissoja EI saa pitää ulkona vapaana" sekä valitusta siitä, että on ihan turhaa laittaa sivulle mitään kissan löytymis ilmoituksia. 

Onko se nyt niin turhaa jakaa tietoa kissasta joka mahdollisesti on oikeasti hukassa eikä vaan irrallaan pidettävänä? Ei luulisi ketään tuollaiset ilmoitukset haittaavan, varsinkaan jos ilmoitus tekee tehtävänsä ja tavoittaa eläimen omistajan. 

Mutta niin kissahan on vaan kissa, jos kyseessä olisi koira ei asiassa olisi tietenkään mitään väärää, eiks vaan? 


lauantai 17. elokuuta 2013

Väsymysnys

Hoh hoi. Otsake kertookin hyvin tämän hetkiset fiilikset. Väsymysnys vaivaa. Mistäkö moinen johtuu? Minäpä kerron teille. 

Vieteltiin eilen pitkästä aikaa iltaa alkoholin merkeissä. Oikeastaan meillä oli pienehkö pelitys ilta erään ystäväisemme kanssa. Aluksi näytti, että koko ilta menee värkkäämiseksi. Vuorotellen joku meistä kolmesta loi pelin johon muut koittivat päästä. Välillä joku näki toisen luoman pelin ja välillä kukaan ei löytänyt mitään. Rupesihan se sitten sujumaan kun käpy oli melkein jo kärynnyt. Eniten aikaa käytimme zombien hakkaamiseen ja ennen unetusta lauloimme pienehkössä humalassa Singstaria. 

Oli mukava pitkästä aikaa viettää iltaa näin, varsinkin kun kukaan ei vetänyt övereitä eikä aamulla rapulapeikko vieraillut kylässä. Toki tämä päivä on mennyt "hukkaan" ja väsy vaivaa, mutta en valita. 

Kosteissa merkeissä vietetty ilta taas vahvisti kantaani siitä, että itse en ainakaan usein jaksa moisia iltoja viettää, muutaman kerran vuodessa riittää ja siinäkin on ihan tarpeeksi. Tottahan niitä iltoja viettää mieluusti ilman viinaakin. 

Tällekkin päivälle olisi ollut ohjelmaa vaikka muille jakaa, mutta mieluusti viettää iltansa nyt kotosalla puuhaten omiaan. Ukko tosin otti ja lähti viettämään muitten elukoitten kanssa harrasteeseen liittyvän seuran saunailtaa. Katsotaan tuleeko se takaisin humalassa vaikkakin sinne ilman juomisia lähti.. :D 

Oli miten oli, tällaista ilmoitusluontoista asiaahan minulla vaan oli. Taidan keskittyä katsomaan katsomasta pari rästiin jäänyttä jaksoa ja ahmatoida napaani jotain sapuskaa. 



Koruja

Purrnauskis! Ajattelin tänään hieman postailla tänne koruista mitä omista. Raivasin yhtenä päivänä kaikki koruni yhteen läjään ja laatikkoon odottelamaan järjestelyä. 

Olin jotenkin kuvittelut omistavani enemmänkin koruja sillä miellän itseni melkoiseksi koruharakaksi. Kaikki säihkyvä ja kiiltävä on meikäläisen makuun. En tiedä oliko helpotus vaiko pettymys huomata ettei koruja ihan hirveästi ollutkaan kertynyt. Mietiskelin kyllä tuossa, että syy korujen vähyyteen lienee siinä että olen myynyt niitä aika reippaasti pois huuto.netin kautta. Syy miksen ole hamsteroinut koruja lisää on varmaankin siitä kiinni etten ole viime aikoina ihan hirveästi koruja käyttänyt ja kaikki hienot korut maksavat liikaa. 

 Mutta asiaan!                                                                                                       Pahoittelen etukäteen kissankarvaisista kuvista!  


Kasasin koruni ensin siis yhteen läjään ennenkuin lähdin niitä sen kummemmin järjestelemään. 


Tässä on pitkään ja hyvin palvellut korutelineeni jonka aikoinaan ostin muutamalla eurolla Halpa-Hallista. Äidilläni on tällainen samanlainen, mutta valkoisena. Ehkä jonain kauniina päivänä yritän hieroa äitini kanssa kauppaa siitä. 


Tämän ihanan rasian sain rippilahjaksi tätini porukalta. Rasiassa oli rippiristi ja kaksi rasian tyyliin tehtyä pienempää rasiaa joissa oli korvakorut. Rakastan noita korvakoruja ylikaiken, en vain ole ikinä raaskinut niitä pitää ja nykyään ne varmaan näyttäisivät hölmöltä venytysten kanssa. 


Äitini tekemässä kulhossa säilytämme tällä hetkellä eniten pidettäviä venytyskoruja sikinsokin ukkokultanit kanssa. 


Tässä taitaakin olla kaikki rannekorut jotka tällä hetkellä omistan. Mainittakoon sen verran noista värikkäistä piikkilanka koruista, joista tosin on melkein kaikki "piikit" lähteneet, että ne ovat tallella enään vain suuren tunnearvon vuoksi. Kannoin noita ranteessani joskus teininä jatkuvasti ja muistelen niitä olleen enemmänkin, mutta kovassa käytössä osa pääsi hajoamaan. 


Tukkahärpättimet. Tai oikeastaan ne mieluisimmat, ponnareita ja erilaisia pinnejä löytyy kyllä suuria määriä, mutta ne pidän eri paikassa. :) 


Kaulakorut, korut joita minulla on nykyään ihan liian vähän. Sniff. Ehkä jonain kauniina päivänä ukkokulta ilahduttaa minua jollain uudella korulla. ^^ Toinen koru oikealta on lahja ukoltani joskus kauan aikaa sitten. <3 


En ikinä ole ollut mikään hirmuinen kellofani, mutta tätä kelloa rakastan yli kaiken. <3 


Purr panta, paremmin sanottuna seksipanta. Omistin aikoinaan paljon erilaisia niittikaulapantoja, mutta myin ne pois könttinä huutonetissä kun ne eivät tuntuneet enään omilta. Tästä pannasta tykkään, se on samalla tuhma ja sievä. Niittihässäkkä hiuspanta istuu asuun kuin asuun, harmi etten ihan hirveästi pysty käyttämään moisia kapistuksia, saan niistä aina päänsäryn kun ilkeästi painavat korvien taakse. :c 


Sormukset, Näitäkin on hullun vähän nykyään! Ja kaikki rihkamaa, en viitsinyt tarkentaa koko alueelle ettei kaikki tummentumat ja kulahtaneet osat näy. Tikrusormuksen voitin Anskiizen blogiarvonnasta jokunen kuukausi sitten. Keskinmäinen jättitimsusormus on sormuskello ja tykkään siitä ihan hulluna! Perus lepakko sormus löytyykin jokaisen eBay-hampsterin kätköistä, eikös? 


Ja näin sain koruhyllyn järjestämisen päätyökseen. Ei paha mielestäni, toinen asia vaan kuinka kauan se suostuu säilymään tuollaisena. :3 

Miten te säilytätte korujanne? 

perjantai 2. elokuuta 2013

Hämmennystä

Pieni pääni, tai ehkä hyvinkin suurehko kupolini, on erittäin hämmentynyt tällä hetkellä. Päätin nyt avautua siitä tänne, jotta saisin asioita järjesteltyä päässäni. 

Kun olimme tovi aiemmin ukkokultani kanssa aterioimassa, puhelimeni päästi äänen joka viittasi facebookkiin. Mietin, että varmaankin karkkipeli-pyyntö, sillä eihän minulle ikinä kukaan kirjoita tai tykkäile mistään minuun liittyvästä asiasta. Hetken päästä otin puhelimen kouraani ja valmistauduin antamaan elämän karkkipelissä äidilleni. Katsoin ilmoitusta ihmeissäni, kaveripyyntö. Sain kaveripyynnön henkilöltä jonka kanssa pistimme välit poikki jo ajat sitten. Mieleeni heräsi kysymys: miksi?

Tapasin henkilön koulussa ja hyvin pian meillä rupesi synkkaamaan. Pian huomasin, että olimme facebook kavereita ja meillä oli toistemme numerot. Saatoimme tauoilla höpötellä niistä sun näistä asioista. Henkilön kanssa oli monia yhteisiä asioita joilla erotuimme muista. Kumpikin hieman vanhempia muihin luokkalaisiin verrattuina ja kummallakin pitempi kestoiset seurustelut takana. Aluksi lähinnä kävimme yhdessä baarissa tai vietimme muuten vaan iltaa. 

Jossain vaiheessa sukset menivät ristiin. Oli väärin ymmärrettyjä asioita ja vankkoja mielipiteitä. Sovimme kuitenkin riitamme ja olimme taas ystäviä, niitähän meistä oli tullut. 

Iloitsimme kun löysimme syvemmältä yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja puheen aiheita. Toisillemme pystyimme puhumaan asioista joita ei voinut puhua normaalisti muiden kanssa. Nauroimme paljon. Hehkutimme sitä, kuinka rakkaus on ihanaa. Ja taas välimme menivät sököksi samaan tyyliin kuin aiemmin. 

Välimme menivät usein paskaksi, mutta aina sovimme. Olen varma, että kumpikin tietää kummassakin olleen vikaa joka kerta. 

Viimeksi kun välimme menivät poikki, totesin henkilölle, etten voi pitää yllä näin vaikeasti ylläpidettävää kaverisuhdetta kun mutkia tuli vastaan. Ja niin tiemme erkanivat, taas. 

Olen toki kaivannut ystävää elämääni välillä. Jotain jolle jutella. Jotain jonka kanssa käydä jossain. Totuus kuitenkin on sen, että viihdyn parhaiten itsekseni ukkokullan ja kissojen kanssa kotona. 

Nyt kun kaveripyyntö tuli, mietin vain miksi. Haluaako henkilö sopia rikkoutuneet välimme ja olla niinkuin ennen? Haluaako henkilö kokeilla tikulla jäätä? Onko kaveripyyntö vain huvikseen laitettu? Katsooko hän miten reagoin pyyntöön? Onko sillä jokin suurempi merkitys vai onko se merkityksetön? 

Minulla ei ole henkilöä vastaan mitään, pelkään vain saman kaavion toistuvan uudestaan ja uudestaan jos lähden taas mukaan, mikäli tämä sitä on. 

Katsotaan, saattaa olla, että rohkaistun ja kysyn häneltä pyynnön tarkoitusperää.  

torstai 1. elokuuta 2013

Parantelua kaikessa hiljaisuudessaan

Möhkis röhkis! Elossa ollaan, vaikka hiljaista on ollut. 

Tämän viikon olen parannellut uutta tatuointia ihan iisisti. En ikinä ota minkäänlaisia riskejä kun kyse on tatuoinneista. Voi olla, että olen liiankin ylihuolehtivainen tatuointien suhteen, mutta parempi niin. Monet hoitavat avohaavojaan terveiksi rasvaan kun jaksa- tyylillä ja se saa tukkani nousemaan pystyyn. Hyvä kun itse uskallan edes tatuoitua aluetta, tässä tapauksessa kättäni, liikutella saatika taivutella. Vaikka tatuointini suojana ja tervehtymistä edistämässä on Opsite niminen kalvo, hirvittää silti. Odottakaas vaan kun lauantai iltana pääsen irroittamaan kalvon ja pelkään varmaan koko kuvan lähtevän sen mukana. (Y) 

Asiasta toiseen, viime aikoina on tullut tehtyä ihan liikaa hankintoja, hankintoja joita en ole täällä sen kummemmin mainostellut, mutta voisin. Osamaksut ovat samalla kertaa niin hyvästä kuin pahasta, toisaalta on mukavaa kun voi laittaa jotain uutta ja maksaa kun pystyy vaikkakin siitä voi koitua lisäkuluja. Tietty osamaksut pyrkii hoitamaan heti pois alta ettei tarvisi joka kuukausi niiden vuoksi laskea rahojaan sentilleen. Mieluiten suuremmat hankinnat hoitaa valmiiksi säästetyillä rahoilla. 

Kaavailin, että jahka kun ylimääräiset osamaksut ja pakolliset hankinnat on tehty olisi edessä säästökuukausi. Minulle säästökuukausi merkkaa sitä, ettei mitään ylimääräistä tai muutakaan tilata netistä. Jos jotain on saatava se on haettava kaupasta. Täällä meilläpäin kun kauppojen tarjonnat eivät ole parhaimmasta päästä ja minun ollessa tällainen vamma apina, ei ostoja luulisi kertyvän paljon. Sitä tosin säästäminen tässä tapauksessa ei tarkoita, että heti seuraavassa kuussa säästyneet rahat tuhlataan. :D 

Surkeaa ettei ole yhtään kuvaa mitä viitsisin tähän saasteeksi tunkaista. Harmi. Tyngäksi jääkööt tämä elon huudahdus, mikäli se jotain kiinnostaa. Nyt pehmoinen ja lämmin peti kutsuu paapaamaan! 

Öitä. ♥